Terminologiseen sanastoon vaikuttavat käytettävyystekijät
SUSITAIVAL, SIIRI (2010)
SUSITAIVAL, SIIRI
2010
Käännöstiede - Translation Studies
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-10-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20908
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20908
Tiivistelmä
Monella erikoisalalla on ajankohtaista termistön johdonmukaistaminen ja selkeyttäminen, ja näille erikoisaloille laadittujen sanastojen määrä on kasvussa. Koska terminologisten sanastojen käyttäjien joukko koostuu toisaalta erikoisalojen asiantuntijoista ja toisaalta kielen ammattilaisista, sanastojen käytettävyyteen on kiinnitettävä huomiota molempien käyttäjäryhmien kannalta. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää mitkä käytettävyyden osa-alueet vaikuttavat terminologiseen sanastoon ja pohtia, miten näitä käytettävyystekijöitä voidaan kehittää. Työn tavoitteena on tarkastella terminologisen sanaston käytettävyyttä erityisesti sen ensisijaisten käyttäjien näkökulmasta ja vertailla näitä näkökulmia sanastojen laadintaan osallistuneiden tahojen näkemyksiin käytettävyydestä. Tarkoituksena on lisäksi tarkastella millä käytettävyyden osa-alueella mahdollisesti esiintyy eniten eroja sanaston käyttäjien ja laatijoiden näkemysten välillä sekä pohtia näiden erojen syitä.
Tutkimuksen kohteena on Elintarvikelain mukaisten rekisterien sanasto – Valvontatiedot (KUTI 1 – Valvontakohteet), joka on valmistunut vuonna 2008 osana kuntien valvontatietojärjestelmän kehittämisprojektia. Sanaston on laatinut Sanastokeskus TSK yhteistyössä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa. Työn empiirinen aineisto koostuu tämän sanaston laatijoille ja käyttäjille tehdystä käytettävyystutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sekä Kuti 1 -sanaston laadintaan osallistuneita sanaston erikoisalan ja terminologian asiantuntijoita että sanaston ensisijaisia käyttäjiä keväällä 2010. Haastattelujen kysymysten pohjana käytettiin mm. Jacob Nielsenin laatimia määritelmiä käytettävyyden eri osa-alueista.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yleiset käytettävyyden tutkimisessa hyödynnetyt tutkimusmenetelmät soveltuvat hyvin myös terminologisten sanastojen käytettävyyden tutkimiseen. Kuti 1 -sanaston ensisijaisille käyttäjille tehdyissä haastatteluissa sanasto osoittautui käytettävyydeltään yleisesti ottaen hyväksi, ja sen käyttäjien ja laatijoiden näkemykset sanaston käytettävyyteen liittyvistä seikoista olivat monelta osin yhteneväiset. Terminologisten sanastojen käytettävyyttä olisi mahdollista kehittää ainakin sanaston sisällön, hakemistojen ja niiden käytön sekä sanaston alussa annettavan ohjeistuksen osalta. Näiden sanaston osien käytettävyyden parantaminen lisäisi sanastojen opittavuutta ja helppokäyttöisyyttä sekä nopeuttaisi terminologisten sanastojen käyttöä.
Asiasanat: erikoiskielet, terminologia, terminologinen sanasto, käytettävyys, käytettävyystutkimus, haastattelututkimus
Tutkimuksen kohteena on Elintarvikelain mukaisten rekisterien sanasto – Valvontatiedot (KUTI 1 – Valvontakohteet), joka on valmistunut vuonna 2008 osana kuntien valvontatietojärjestelmän kehittämisprojektia. Sanaston on laatinut Sanastokeskus TSK yhteistyössä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa. Työn empiirinen aineisto koostuu tämän sanaston laatijoille ja käyttäjille tehdystä käytettävyystutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sekä Kuti 1 -sanaston laadintaan osallistuneita sanaston erikoisalan ja terminologian asiantuntijoita että sanaston ensisijaisia käyttäjiä keväällä 2010. Haastattelujen kysymysten pohjana käytettiin mm. Jacob Nielsenin laatimia määritelmiä käytettävyyden eri osa-alueista.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yleiset käytettävyyden tutkimisessa hyödynnetyt tutkimusmenetelmät soveltuvat hyvin myös terminologisten sanastojen käytettävyyden tutkimiseen. Kuti 1 -sanaston ensisijaisille käyttäjille tehdyissä haastatteluissa sanasto osoittautui käytettävyydeltään yleisesti ottaen hyväksi, ja sen käyttäjien ja laatijoiden näkemykset sanaston käytettävyyteen liittyvistä seikoista olivat monelta osin yhteneväiset. Terminologisten sanastojen käytettävyyttä olisi mahdollista kehittää ainakin sanaston sisällön, hakemistojen ja niiden käytön sekä sanaston alussa annettavan ohjeistuksen osalta. Näiden sanaston osien käytettävyyden parantaminen lisäisi sanastojen opittavuutta ja helppokäyttöisyyttä sekä nopeuttaisi terminologisten sanastojen käyttöä.
Asiasanat: erikoiskielet, terminologia, terminologinen sanasto, käytettävyys, käytettävyystutkimus, haastattelututkimus