Vaccines and immunization: Implementing and questioning cost-effectiveness analysis
KARVONEN, TANJA (2010)
2010
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-10-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20899
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20899
Tiivistelmä
Rokotteilla on suuri merkitys sairastapausten vähentämisessä maailmanlaajuisesti. Myös rokottamattomat yksilöt hyötyvät rokotteista pysymällä terveempinä ja elämällä pidempään. Oikein kohdennettuina rokotusohjelmat parantavat elämänlaatua, mutta toisaalta ne vievät resursseja muilta terveysinterventioilta. Vaihtoehtoiskustannusta ei voida jättää huomiotta, vaikkakin investointi rokotusohjelmiin on suhteellisen pientä verrattuna terveydenhuollon kokonaismenoihin.
Kustannus-vaikuttavuusanalyysi (KVA) on taloudellisen arvioinnin menetelmä, jota käytetään terveydenhuollossa haettaessa tehokkainta tapaa käyttää voimavaroja, myös verrattaessa rokottamisen ja rokottamatta jättämisen vaihtoehtoja keskenään. Päätöksentekijät käyttävät näitä analyysejä kansallisen päätöksenteon tukena, ja siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että päätösten taustalla on asianmukainen aineisto.
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida ja kyseenalaistaa kustannus-vaikuttavuusanalyysejä rokotteiden tapauksessa käyttäen esimerkkinä pneumokokkikonjugaattirokotetta (PCV7). Pyrin selvittämään, kuinka rokotteiden todellista arvoa tulisi mitata kustannus-vaikuttavuusanalyysien avulla. Tutkimusongelman ratkaisu perustuu viimeaikaiseen kirjallisuuteen taloudellisesta arvioinnista sekä numeeriseen esimerkkiin KVA:n menetelmien soveltamisesta Markov-mallin avulla.
Julkaistujen pneumokokkikonjugaattirokotteen (PCV7) kustannus-vaikuttavuusanalyysien tekotavat vaihtelevat suuresti, mikä vaikeuttaa rokottamisen todellisen kokonaisarvon määrittämistä. Jotta rokottamisen kustannuksia ja seurauksia pystyttäisiin määrittämään luotettavasti, kustannus-vaikuttavuusanalyysien kriittiset valinnat koskevat seuraavia asioita: 1) oikea mallityyppi ja -rakenne, 2) asianmukainen taloudellisen arvioinnin menetelmä ja näkökulma, 3) luotettava kliininen data, 4) epävarmuuden huomiointi ja 5) asianmukaiset vaikuttavuusmittarit.
Parhaiten soveltuvan KVA-metodin valinta on tärkeä vaihe rokotusohjelmien arvioimisessa. Keskeistä on ottaa huomioon myös maakohtaiset erot, jotta kansalliset päättäjät saisivat luotettavaa tutkimustietoa päätöksentekonsa tueksi.
Asiasanat:rokottaminen, kustannus-vaikuttavuusanalyysi (KVA), Markov-malli
Kustannus-vaikuttavuusanalyysi (KVA) on taloudellisen arvioinnin menetelmä, jota käytetään terveydenhuollossa haettaessa tehokkainta tapaa käyttää voimavaroja, myös verrattaessa rokottamisen ja rokottamatta jättämisen vaihtoehtoja keskenään. Päätöksentekijät käyttävät näitä analyysejä kansallisen päätöksenteon tukena, ja siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että päätösten taustalla on asianmukainen aineisto.
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida ja kyseenalaistaa kustannus-vaikuttavuusanalyysejä rokotteiden tapauksessa käyttäen esimerkkinä pneumokokkikonjugaattirokotetta (PCV7). Pyrin selvittämään, kuinka rokotteiden todellista arvoa tulisi mitata kustannus-vaikuttavuusanalyysien avulla. Tutkimusongelman ratkaisu perustuu viimeaikaiseen kirjallisuuteen taloudellisesta arvioinnista sekä numeeriseen esimerkkiin KVA:n menetelmien soveltamisesta Markov-mallin avulla.
Julkaistujen pneumokokkikonjugaattirokotteen (PCV7) kustannus-vaikuttavuusanalyysien tekotavat vaihtelevat suuresti, mikä vaikeuttaa rokottamisen todellisen kokonaisarvon määrittämistä. Jotta rokottamisen kustannuksia ja seurauksia pystyttäisiin määrittämään luotettavasti, kustannus-vaikuttavuusanalyysien kriittiset valinnat koskevat seuraavia asioita: 1) oikea mallityyppi ja -rakenne, 2) asianmukainen taloudellisen arvioinnin menetelmä ja näkökulma, 3) luotettava kliininen data, 4) epävarmuuden huomiointi ja 5) asianmukaiset vaikuttavuusmittarit.
Parhaiten soveltuvan KVA-metodin valinta on tärkeä vaihe rokotusohjelmien arvioimisessa. Keskeistä on ottaa huomioon myös maakohtaiset erot, jotta kansalliset päättäjät saisivat luotettavaa tutkimustietoa päätöksentekonsa tueksi.
Asiasanat:rokottaminen, kustannus-vaikuttavuusanalyysi (KVA), Markov-malli