Oliko iltasi mukava? Illan mielialaan yhteydessä olevat tekijät työkuormituksesta palautumisen näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, kuinka ihmiset käyttävät vapaa-aikaansa siten, että se palvelee työstä palautumisen prosessia ja hyvän mielialan kehittymistä. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin työtä ajateltiin työpäivän jälkeen, minkä sävyisiä ajatukset olivat ja miten ne olivat yhteydessä illan mielialaan. Lisäksi tarkasteltiin, mitä vapaa-ajalla tehtiin ja kuinka nämä toiminnot olivat yhteydessä illan mielialaan. Erityistä huomiota tutkimuksessa kiinnitettiin vapaa-ajalla tapahtuvaan työstä irrottautumiseen ja sen välittävään rooliin työhön liittyvien ajatusten ja illan mielialan välillä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin voimavarojen säilyttämis-teoriaa (Hobfoll, 1989, 2001), jonka perusteella hyvä mieliala voidaan nähdä tärkeänä voimavarana työkuormituksesta palautumisen prosessissa.

Tutkimus on osa laajempaa työkuormituksesta palautumista käsittelevää hanketta, joka on käynnissä Tampereen yliopiston psykologian laitoksella. Tämän tutkimuksen aineistona oli päiväkirjalomake, johon vastasi 81 työntekijää viidestä eri organisaatiosta. Päiväkirjaan vastanneista 68 % oli naisia, vastanneiden keski-ikä oli 42,5 vuotta ja suurimalla osalla heistä (70 %) oli ylempi korkeakoulututkinto. Negatiivista ja positiivista mielialaa mitattiin Danielsin (2000) "Measures of five aspects of affective well-being at work" -mittarilla. Työhön liittyviä ajatuksia, vapaa-ajantoimintoja ja työstä irrottautumista kysyttiin yksittäisillä kysymyksillä.

Tulokset osoittivat, että mieliala työstä tullessa oli yhteydessä erityisesti saman sävyiseen illan mielialaan. Työhön liittyvillä kielteisillä ajatuksilla oli yhteys illan negatiiviseen mielialaan siten, että mitä enemmän työhön liittyviä kielteisiä ajatuksia oli, sitä negatiivisempi oli illan mieliala ja sitä vähemmän koettiin positiivista mielialaa. Illan aikana tapahtuva työstä irrottautuminen oli yhteydessä sekä illan positiiviseen että negatiiviseen mielialaan; mitä heikommin irrottauduttiin työstä, sitä negatiivisempi oli mieliala ja mitä paremmin irrottautuminen onnistui, sitä positiivisempi oli illan mieliala. Irrottautuminen toimi myös osittaisena mediaattorina kielteisten työhön liittyvien ajatusten ja illan mielialan välillä. Toisin sanoen kielteiset työhön liittyvät ajatukset heikensivät psykologista irrottautumista työstä, mikä puolestaan heikensi illan mielialaa.

Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että vapaa-ajalla ja sillä miten työkuormituksesta palauttavasti sen käyttää, on merkitystä illan mielialaan. Tärkeää olisi, että jokainen löytäisi itselleen sopivat keinot, jotka toimivat ehtyneitä voimavaroja täydentäen ja sitä kautta myös mielialaa parantavasti. Mielialaansa voi oppia säätelemään ja ylläpitämään työskentelyä ja hyvinvointia mahdollisimman hyvin edistävällä tasolla.

Avainsanat: mieliala, työhön liittyvät ajatukset, psykologinen irrottautuminen työstä, vapaa-ajantoiminnot, palautuminen