Visio Euroopan federaatiosta. Eurofederalismi poliittisena ideologiana 2000-luvun alussa
MIKKILÄ, JOONAS (2010)
MIKKILÄ, JOONAS
2010
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-09-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20877
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20877
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee eurooppalaista federalismia paneutumalla kolmen Euroopan integraation syventämistä puoltavan eurofederalistisen kansalaisjärjestön - Union of European Federalists, Young European Federalists ja European Movement International - 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tuottamiin julkilausumiin. Eurofederalismi ymmärretään tässä yhteydessä poliittiseksi ideologiaksi, jonka tavoitteena on edistää federalismin periaatteiden toteutumista erityisesti Euroopassa mutta myös sen ulkopuolella tapahtuvassa yhdentymiskehityksessä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen on eurofederalistien visioima Euroopan federaatio, miten siihen tulisi siirtyä ja mitä ovat ne arvot ja uskomukset, joille eurofederalistien toiminta perustuu.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, joka ohjaa meidät tarkastelemaan poliittista ideologiaa erityisenä kielellisenä toimintana, joka pyrkii ottamaan haltuunsa yhteiskunnallisen keskustelun merkityssisällöt ja sitä kautta yhteiskunnallisen päätöksenteon suunnan. Tällöin tutkimus kallistuu metodisesti diskurssianalyysin puolelle, kuitenkin siten, että tarkoituksena on pohtia enemmän kielenkäytön sisältöä eli agendaa kuin muotoa eli retoriikkaa. Yritämme toisin sanoen eritellä eurofederalistien kirjallisista selonteoista ne todellisuutta tuottavat diskurssit, jotka olennaisimmin valaisevat esitettyjä tutkimuskysymyksiä. Tutkimus osoittaa eurofederalistien tuottavan oman agendansa lähtökohtana toimivan tilannekuvauksen niin maailman kuin Euroopan unionin nykytilasta, jonka ongelmakohdaksi politisoidaan kansallisvaltiokeskeisen järjestelmän kyvyttömyys tuottaa vakautta ja vaurautta globalisaation aikakaudella. Tältä pohjalta federalistit tuottavat koko joukon parannusehdotuksia, jotka yhdessä muodostavat odotuskuvauksen ideaalisesta Euroopan federaatiosta, joka sisä- ja ulkopoliittisella esimerkillään asettuu viljelemään federalismin periaatteita uuden maailmanpoliittisen järjestyksen juurruttamiseksi. Eurofederalismin keskeisten diskurssien voidaan näin päätellä jakautuvan kahteen toisiaan täydentävään ideologiseen puoliskoon: eurooppaismiin ja federalismiin. Ensimmäinen perustuu vahvaan uskoon uuden rauhanomaisen eurooppalaisuuden ja sen sisältämien poliittisten, oikeudellisten ja taloudellisten normien universaalista sovellettavuudesta. Toinen taas perustuu luottamukseen federalistisen hallintojärjestelmän toimivuudesta globalisaation esiin nostamien haasteiden demokraattisessa ja tehokkaassa hallinnoinnissa. Kaiken tämän taustalla havaitaan olevan eurofederalismin perimmäinen pyrkimys rauhan ja hyvinvoinnin kasvattamiseen niin Euroopassa kuin muualla.
Asiasanat:federalismi, eurofederalismi, federaatio, Euroopan unioni, poliittinen ideologia
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, joka ohjaa meidät tarkastelemaan poliittista ideologiaa erityisenä kielellisenä toimintana, joka pyrkii ottamaan haltuunsa yhteiskunnallisen keskustelun merkityssisällöt ja sitä kautta yhteiskunnallisen päätöksenteon suunnan. Tällöin tutkimus kallistuu metodisesti diskurssianalyysin puolelle, kuitenkin siten, että tarkoituksena on pohtia enemmän kielenkäytön sisältöä eli agendaa kuin muotoa eli retoriikkaa. Yritämme toisin sanoen eritellä eurofederalistien kirjallisista selonteoista ne todellisuutta tuottavat diskurssit, jotka olennaisimmin valaisevat esitettyjä tutkimuskysymyksiä. Tutkimus osoittaa eurofederalistien tuottavan oman agendansa lähtökohtana toimivan tilannekuvauksen niin maailman kuin Euroopan unionin nykytilasta, jonka ongelmakohdaksi politisoidaan kansallisvaltiokeskeisen järjestelmän kyvyttömyys tuottaa vakautta ja vaurautta globalisaation aikakaudella. Tältä pohjalta federalistit tuottavat koko joukon parannusehdotuksia, jotka yhdessä muodostavat odotuskuvauksen ideaalisesta Euroopan federaatiosta, joka sisä- ja ulkopoliittisella esimerkillään asettuu viljelemään federalismin periaatteita uuden maailmanpoliittisen järjestyksen juurruttamiseksi. Eurofederalismin keskeisten diskurssien voidaan näin päätellä jakautuvan kahteen toisiaan täydentävään ideologiseen puoliskoon: eurooppaismiin ja federalismiin. Ensimmäinen perustuu vahvaan uskoon uuden rauhanomaisen eurooppalaisuuden ja sen sisältämien poliittisten, oikeudellisten ja taloudellisten normien universaalista sovellettavuudesta. Toinen taas perustuu luottamukseen federalistisen hallintojärjestelmän toimivuudesta globalisaation esiin nostamien haasteiden demokraattisessa ja tehokkaassa hallinnoinnissa. Kaiken tämän taustalla havaitaan olevan eurofederalismin perimmäinen pyrkimys rauhan ja hyvinvoinnin kasvattamiseen niin Euroopassa kuin muualla.
Asiasanat:federalismi, eurofederalismi, federaatio, Euroopan unioni, poliittinen ideologia