Miehiä naisvaltaisella alalla. Mieskasvatustieteilijöiden kokemuksia opinnoista ja työelämästä.
KARHULAHTI, EMMA (2010)
KARHULAHTI, EMMA
2010
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-09-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20875
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20875
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään, millä tavalla kasvatustieteiden miesopiskelijat ja alalta valmistuneet miehet ovat kokeneet sukupuolen ja kasvatustieteellisen koulutuksen merkityksen urallaan. Tutkimusaineistona on neljäntoista Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitoksella opiskelleen miehen kirjoitelmaa. Aineisto on kerätty kahdessa osassa. Kymmenen opiskelijan kirjoitelmaa kerättiin tammikuussa 2008 ja neljä laitokselta valmistuneen miehen kirjoitelmaa kerättiin marras-joulukuussa 2009. Opiskelijoiden kirjoitelmat on analysoitu teemoitellen. Myös valmistuneiden kirjoitelmien analysoinnissa hyödynnetään teemoittelua, mutta kirjoitelmia tarkastellaan vahvemmin elämäkerrallisesta näkökulmasta. Aihetta lähestytään sukupuolen ja kasvatustieteellisen koulutuksen näkökulmista.
Tutkimuksessa selvitetään, miten miessukupuoli ja kasvatustieteellinen korkeakoulutus kytkeytyvät toisiinsa sekä tutkittavien kokemukseen opinnoista ja työstä, ja millä tavoin nämä tekijät näyttäytyvät uran eri vaiheissa ja eri yhteyksissä. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitkä asiat ovat olleet tutkittaville erityisen merkityksellisiä uran muotoutumisessa sekä opintoihin ja työelämään liittyvissä kokemuksissa ja onko työpaikan sukupuolijakaumalla vaikutuksia mieskasvatustieteilijöiden kokemuksiin siitä, millaisen merkityksen he antavat yhtäältä sukupuolelleen ja toisaalta kasvatustieteelliselle koulutukselle. Lisäksi tutkimuksessa vastataan siihen, miten yhteiskunnan, työelämän ja koulutuksen sekä miesten aseman muutokset näkyvät kasvatustieteen maistereiksi valmistuneiden miesten urilla.
Tulosten mukaan sukupuoli koetaan opiskelussa ja työelämässä toissijaisena eikä siihen haluta kiinnittää erityistä huomiota. Kasvatustieteen valinta miehelle epätyypillisenä alana tiedostetaan, mutta sukupuolen merkitystä ei haluta korostaa. Kasvatustiede koetaan usein ikään kuin sivuaineeksi, muiden opiskeltavien aineiden määritellessä uran suuntaa enemmän. Yliopistotutkinnon suorittamisen merkitys koetaan tärkeänä sen sijaan, että erityisesti kasvatustieteelle pääaineena annettaisiin suurta painoarvoa. Tutkinto voidaan rakentaa esimerkiksi sivuaineiden kautta hyvin miehisinä pidetyistä opinnoista.
Kasvatustiede ja miessukupuoli yhdessä luovat alaa opiskelevista ja sillä työskentelevistä miehistä kuvaa, jossa korostuvat ulospäin suuntautuneisuus ja ihmisläheisyys. Myös miehet itse korostavat näitä ominaisuuksia joissain tilanteissa eikä itseä välttämättä koeta perinteisen maskuliinisuuden edustajaksi. Miesopiskelijat ovat kohdanneet opinnoissaan erilaista kohtelua alansa naisopiskelijoihin verrattuna, mutta usein se koetaan luonnollisena. Positiivisen huomion saaminen sekä muiden miesopiskelijoiden seura koetaan myönteisenä seikkana opinnoissa, kun taas valmiiksi miehelle asetetut roolit ja stereotyyppiset olettamukset koetaan kielteisinä. Naisvaltaisella alalla opiskelu voi aiheuttaa miesopiskelijoille vierauden tuntemuksia, mutta pääasiassa sukupuolesta uskotaan olevan hyötyä tulevaa työelämää ajatellen.
Aiemmille opinnoille tai työlle sekä iän tuomalle kokemukselle annetaan sukupuolta suurempi painoarvo uran rakentumisessa. Myös tutkinnon sivuaineet, pro gradu -tutkielman tekeminen ja yliopisto tutkinnon suorittaminen ylipäätään koetaan merkityksellisiksi. Muuttuvan yhteiskunnan haasteet ovat näkyneet tutkittavien urilla muun muassa isyysvapaiden pitämisinä, joustavuuden vaatimuksina niin opinnoissa kuin työelämässä sekä työelämän epävakaisuutena. Mieskasvatustieteilijöiden urilla kysymys työpaikkojen sukupuolikoostumuksesta muodostuu usein merkityksettömäksi.
Asiasanat:elämäkerrallisuus, kasvatustiede, kokemus, koulutus, miehet, muutos, opiskelu, sukupuoli, Tampereen yliopisto, työelämä, ura
Tutkimuksessa selvitetään, miten miessukupuoli ja kasvatustieteellinen korkeakoulutus kytkeytyvät toisiinsa sekä tutkittavien kokemukseen opinnoista ja työstä, ja millä tavoin nämä tekijät näyttäytyvät uran eri vaiheissa ja eri yhteyksissä. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitkä asiat ovat olleet tutkittaville erityisen merkityksellisiä uran muotoutumisessa sekä opintoihin ja työelämään liittyvissä kokemuksissa ja onko työpaikan sukupuolijakaumalla vaikutuksia mieskasvatustieteilijöiden kokemuksiin siitä, millaisen merkityksen he antavat yhtäältä sukupuolelleen ja toisaalta kasvatustieteelliselle koulutukselle. Lisäksi tutkimuksessa vastataan siihen, miten yhteiskunnan, työelämän ja koulutuksen sekä miesten aseman muutokset näkyvät kasvatustieteen maistereiksi valmistuneiden miesten urilla.
Tulosten mukaan sukupuoli koetaan opiskelussa ja työelämässä toissijaisena eikä siihen haluta kiinnittää erityistä huomiota. Kasvatustieteen valinta miehelle epätyypillisenä alana tiedostetaan, mutta sukupuolen merkitystä ei haluta korostaa. Kasvatustiede koetaan usein ikään kuin sivuaineeksi, muiden opiskeltavien aineiden määritellessä uran suuntaa enemmän. Yliopistotutkinnon suorittamisen merkitys koetaan tärkeänä sen sijaan, että erityisesti kasvatustieteelle pääaineena annettaisiin suurta painoarvoa. Tutkinto voidaan rakentaa esimerkiksi sivuaineiden kautta hyvin miehisinä pidetyistä opinnoista.
Kasvatustiede ja miessukupuoli yhdessä luovat alaa opiskelevista ja sillä työskentelevistä miehistä kuvaa, jossa korostuvat ulospäin suuntautuneisuus ja ihmisläheisyys. Myös miehet itse korostavat näitä ominaisuuksia joissain tilanteissa eikä itseä välttämättä koeta perinteisen maskuliinisuuden edustajaksi. Miesopiskelijat ovat kohdanneet opinnoissaan erilaista kohtelua alansa naisopiskelijoihin verrattuna, mutta usein se koetaan luonnollisena. Positiivisen huomion saaminen sekä muiden miesopiskelijoiden seura koetaan myönteisenä seikkana opinnoissa, kun taas valmiiksi miehelle asetetut roolit ja stereotyyppiset olettamukset koetaan kielteisinä. Naisvaltaisella alalla opiskelu voi aiheuttaa miesopiskelijoille vierauden tuntemuksia, mutta pääasiassa sukupuolesta uskotaan olevan hyötyä tulevaa työelämää ajatellen.
Aiemmille opinnoille tai työlle sekä iän tuomalle kokemukselle annetaan sukupuolta suurempi painoarvo uran rakentumisessa. Myös tutkinnon sivuaineet, pro gradu -tutkielman tekeminen ja yliopisto tutkinnon suorittaminen ylipäätään koetaan merkityksellisiksi. Muuttuvan yhteiskunnan haasteet ovat näkyneet tutkittavien urilla muun muassa isyysvapaiden pitämisinä, joustavuuden vaatimuksina niin opinnoissa kuin työelämässä sekä työelämän epävakaisuutena. Mieskasvatustieteilijöiden urilla kysymys työpaikkojen sukupuolikoostumuksesta muodostuu usein merkityksettömäksi.
Asiasanat:elämäkerrallisuus, kasvatustiede, kokemus, koulutus, miehet, muutos, opiskelu, sukupuoli, Tampereen yliopisto, työelämä, ura