"Eniten mä pelkäsin että mä jään yksin". Tutkimus sosiaalisen tuen tarpeesta äitiyden ensimmäisen vuoden aikana
VILJANEN, TERHI (2010)
2010
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-09-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20874
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20874
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkoituksena on käsitellä äidiksi tuloa ja äitiyden ensimmäistä vuotta sosiaalisen tuen näkökulmasta. Tutkimusote on hermeneuttis-fenomenologinen ja aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää vuonna 2008-2009 esikoisensa saanutta äitiä. Haastattelut olivat teemahaastatteluita, ja keskeisiksi teemoiksi nousivat elämänmuutos, koti, arkipäivän haasteet sekä sosiaalinen tuki. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla. Tavoitteenani on tuoda esiin äitien omaa ääntä ja kokemuksia heidän kohtaamastaan elämänmuutoksesta sekä sosiaalisen tuen tarpeesta. Koska äidit ovat yksilöitä, en pyrkinyt saavuttamaan yhtä yleistettävissä olevaa kuvaa äitien kokemusmaailmasta.
Sosiaalisen tuen saaminen riippuu paljolti äidin omasta aktiivisuudesta. Mikäli sosiaalinen verkko on lapsen synnyttyä heikko tai sen jäsenet asuvat kaukana, sosiaalista tukea voi hakea esimerkiksi Internetin, kerhojen tai muiden tapaamisten avulla, joissa on mahdollista tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin naisiin. Oma puoliso sekä lapsen isovanhemmat, erityisesti äidin oma äiti, näyttäytyivät merkityksellisinä tukijoina äitiyden ensimmäisenä vuotena. Neuvolan rooli nähtiin keskeiseksi erityisesti lapsen ensimmäisinä elinkuukausina, ja neuvolan terveydenhoitajan persoonalla sekä kontaktien pysyvyydellä näytti olevan merkitystä tuen saamisen kokemukseen myöhempinä kuukausina. Neuvolan rooli voisi olla keskeinen myös vertaistuen saamisen mahdollistajana, mikäli äitien kokema tarve tällaisille ryhmille tiedostettaisiin paremmin.
Äidit kokivat tarvitsevansa sekä tiedollista, emotionaalista että konkreettista tukea. Osa äideistä koki saaneensa kaikkia tuen laatuja riittävästi, osa taas olisi kaivannut jotakin tuen osa-aluetta enemmän. Mahdollisuus seurata lapsen kehitystä ja halu toimia tämän parhaaksi osoittautui merkittäväksi kotona olon ja jaksamisen motiiviksi.
Avainsanat: Sosiaalinen tuki, äitiys, elämänmuutos
Sosiaalisen tuen saaminen riippuu paljolti äidin omasta aktiivisuudesta. Mikäli sosiaalinen verkko on lapsen synnyttyä heikko tai sen jäsenet asuvat kaukana, sosiaalista tukea voi hakea esimerkiksi Internetin, kerhojen tai muiden tapaamisten avulla, joissa on mahdollista tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin naisiin. Oma puoliso sekä lapsen isovanhemmat, erityisesti äidin oma äiti, näyttäytyivät merkityksellisinä tukijoina äitiyden ensimmäisenä vuotena. Neuvolan rooli nähtiin keskeiseksi erityisesti lapsen ensimmäisinä elinkuukausina, ja neuvolan terveydenhoitajan persoonalla sekä kontaktien pysyvyydellä näytti olevan merkitystä tuen saamisen kokemukseen myöhempinä kuukausina. Neuvolan rooli voisi olla keskeinen myös vertaistuen saamisen mahdollistajana, mikäli äitien kokema tarve tällaisille ryhmille tiedostettaisiin paremmin.
Äidit kokivat tarvitsevansa sekä tiedollista, emotionaalista että konkreettista tukea. Osa äideistä koki saaneensa kaikkia tuen laatuja riittävästi, osa taas olisi kaivannut jotakin tuen osa-aluetta enemmän. Mahdollisuus seurata lapsen kehitystä ja halu toimia tämän parhaaksi osoittautui merkittäväksi kotona olon ja jaksamisen motiiviksi.
Avainsanat: Sosiaalinen tuki, äitiys, elämänmuutos