Itsensä esittäminen Facebookissa: eri-ikäisten käyttäjien käsitykset ja kokemukset verkostopalvelussa esiintymisestä

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan itsensä esittämistä Facebook-verkostopalvelussa. Itsensä esittämistä ja identiteettiä internetissä on tutkittu jo 1980-luvulta alkaen. Pro gradu -tutkimus asettuu tähän jatku­moon. Tarkastelukohteena on uusi ja suosittu internetpalvelu, jonka yhteydessä itsensä esittämistä ei ole vielä tutkittu kovin laajasti. Tutkimuksessa otetaan selvää, miten Facebook-käyttäjät kokevat mediavälitteisen esiintymisen verkostopalvelussa. Lisäksi tutkitaan, miten eri-ikäisten käyttäjien käytännöt ja käsitykset Facebook-esiintymisestä eroavat toisistaan. Kolmas tutkimuskysymys kes­kittyy selvittämään, minkä käyttäjät kokevat Facebookissa itsensä esittämisen kannalta erityisesti uudeksi. Tutkimuksen aineiston muodostavat kolme ryhmäkeskustelua, jotka järjestettiin vuoden 2009 loppupuolella. Noin puolentoista tunnin mittaisiin ryhmäkeskusteluihin osallistui yhteensä 12 informanttia, joiden iät vaihtelivat 22–70 vuoden välillä. Aineistonanalyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä kvalitatiivista sisällönanalyysia.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Facebook on informanteille arkinen kommunikointiväline, jossa esiin­tyminen on ankkuroitunut Facebookin ulkopuoliseen offline-maailmaan ja arkiseen identiteettiin. Offline-maailmaan ankkuroituminen näkyy esimerkiksi siten, että palvelussa ei irtauduta leikittele­mään keksityillä identiteeteillä. Mahdollisuuksia vaikutelmanhallintaan pidetään kuitenkin suurina, mihin vaikuttaa niin sanottujen epäsuorien vihjeiden puuttuminen. Käyttäjät pyrkivät vaikutelman­hallintamahdollisuuksien myötä esittämään itsestään hieman paranneltua ihanneminää. Facebook­-esiintymisen tulkitaan olevan julkista ja mahdollistavan eräänlaisen itsereflektion eli oman esiinty­misensä tarkastelun ulkopuolisen silmin.

Vanhemmat käyttäjät (46–70-vuotiaat) eroavat tutkimuksen perusteella nuoremmista käyttäjistä (22–36-vuotiaat) siten, että heillä on enemmän Facebook-käyttöön liittyviä pelkoja ja he pitävät avointa esiintymistä palvelussa useammin riskinä. Nuoremmat käyttäjät sen sijaan esiintyvät palve­lussa vapautuneemmin, ja heille oman sisällön tuottaminen palveluun näyttäisi olevan tärkeämpää. Kaikille informanteille oli yhteistä se etteivät he halunneet jakaa Facebookissa perinteisiä henkilö­tietoja kuten puhelinnumeroita ja osoitteita. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että nuoremmat käyttäjät suhtautuvat eri tavalla uuden tyyppiseen henkilökohtaiseen informaatioon kuten valoku­viin. Tällaista informaatiota nuoret jakavat vapautuneesti, kun taas vanhemmat käyttäjät suhtautuvat näidenkin tietojen jakamiseen pidättyväisemmin.

Tutkimuksessa nousi esiin kaksi itsensä esittämisen kannalta keskeisenä pidettyä ilmiötä, jotka eri­tyisesti Facebookin koettiin tuoneen mukanaan. Vaikuttaa siltä, että Facebookissa eri elämänalueilta tutut ihmiset yhdistyvät yhdeksi yleisöksi. Tämä johtaa siihen, että käyttäjä ei voi enää välttämättä esiintyä eri rooleissa eri kohderyhmille vaan esiintymisessä on otettava huomioon laaja erilaisista ihmisistä koostuva yleisö. Toinen keskeisenä pidetty ilmiö on Facebook-esiintymisen merkitys so­siaalisena prosessina. Käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa muiden esiintymiseen multimodaalisen sisällön kautta. Toisista on mahdollista lisätä esimerkiksi kuvia ja videoita sekä jättää tekstimuotoi­sia viestejä heidän julkisille seinilleen. Näin käyttäjillä on valtaa toistensa esiintymiseen.

Asiasanat:itsensä esittäminen, vaikutelmanhallinta, Facebook, internet, ryhmäkeskustelut