"Mä koen tän kyllä nyt täs vaiheessa niinku möykyks". Alaistaitopuhe ICT-yrityksessä.

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan alaistaitoja ict-alan yrityksessä sellaisina kuin ne näyttäytyvät yrityksen työntekijöiden käyttämässä kielessä. Tavoitteena on selvittää, millaisia puhetapoja yrityksessä käytetään alaistaidoista vastaamalla kolmeen kysymykseen: 1) Millainen toiminta nähdään alaistaitoina?, 2) Mikä edistää alaistaitojen osoittamista? ja 3) Mitä seurauksia alaistaidoilla on? Edelleen pohdin, mitä vaikutuksia erilaisilla puhetavoilla on käytännön toiminnan kannalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi, mikä tarkoittaa, että kielen käyttöä tarkastellaan sosiaalista todellisuutta rakentavana toimintana. Tämän näkemyksen mukaan siitä, mitä alaistaidot ovat, mikä niitä edistää ja mitä seurauksia niiden osoittamisella on, neuvotellaan sosiaalisissa käytännöissä yrityksen päivittäisissä tilanteissa. Aihetta ei ole tutkittu aiemmin tästä näkökulmasta, joten tutkimus antaa myös viitteen siitä, mitä annettavaa sosiaalisella konstruktionismilla on aiheeseen.

Tutkimuksen pääaineistona on ryhmäkeskustelu, joka käytiin aihetta käsittelevässä työpajassa ja johon tutkijan lisäksi osallistui kymmenen ei-esimiesasemassa olevaa henkilöä. Tämä keskustelu litteroitiin tekstiksi. Lisäksi on käytetty kirjallista aineistoa; neljää lyhyttä aiheesta kirjoitettua intranet-artikkelia ja aihetta käsittelevää osuutta yrityksen työyhteisö-oppaasta. Tutkimusmenetelmänä on diskurssianalyysi, jonka avulla esitellystä aineistosta pyrittiin aineistolähtöisesti löytämään erilaiset puhetavat, eli verrattain eheät merkitys-kokonaisuudet, jotka rakentavat todellisuutta kukin omalla tavallaan.

Tutkimusaineistosta löydettiin kymmenen erilaista puhetapaa, ja niitä käytettiin eri tavoin työpajassa ja kirjallisessa aineistossa. Työpajassa aihetta lähestyttiin kollegaverkoston näkökulmasta, ja alaistaidoiksi nähtiin toiminta, joka edistää työntekijöiden muodostaman työyhteisön toimintaa. Esimies ja yritys olivat näissä puhetavoissa avustavassa roolissa, eli esimerkiksi puuttumassa ongelmatilanteisiin, jos kollegayhteisö ei pystynyt auttamaan. Virallisen organisaation nähtiin myös voivan haitata alaistaitojen osoittamista. Kirjallisessa aineistossa organisaation tavoitteet olivat puolestaan tärkeässä asemassa. Ne nähtiin tärkeimpänä päämääränä, jonka saavuttamista työyhteisön vahvat alaistaidot tukevat. Työpajan puheessa alaistaitoja edistävänä tekijänä nähtiin ryhmän koheesio, joka puolestaan syntyy - käytetystä puhetavasta riippuen - jäsenten samankaltaisuudesta, tiiviistä yhteistyöstä tai yhteisistä tavoitteista. Merkille pantavaa oli, että alaisen rooliin johtamisen tukemisessa tai esimiehen toimintaan ei viitattu yhdessäkään puhetavassa. Selittävänä tekijänä voi olla käytetty terminologia - puhuttiin "työyhteisötaidoista", ei alaistaidoista. Alaistaitojen seurauksina nähtiin hyvä yhteishenki, työn helpottuminen ja työhyvinvointi. Kirjallisessa aineistossa korostui myös organisaation menestys ja tavoitteiden saavuttaminen.

Se, että työntekijöiden keskustelussa ja yrityksen julkaisemissa kirjallisissa aineistoissa käytettiin erilaisia puhetapoja, voi kertoa riskistä, että asioista ei synny yhteistä tulkintaa. Organisaatioissa onkin tärkeää keskustella vastaavankaltaisista asioista yhdessä, jotta löydetään yhteiset puhetavat, joilla organisaation kulttuurista tulee yhteistä.

Asiasanat:Alaistaidot, työyhteisötaidot, työhyvinvointi, organisaatiot