Tietoyhteiskunta: vanhat luokat vai uudet jaot? Suomalaisnuoret verkonkäyttäjinä
LAINE, MARTTI (2010)
2010
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-08-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20850
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20850
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkastelee suomalaisnuorten verkon käyttöä kvantitatiivisen analyysin keinoin. Tutkimuskysymykseni on selvittää miten nuorten sosiaalinen tausta vaikuttaa heidän verkon käyttöönsä. Aineistoni koostuu yhdeksäsluokkalaisilta keväällä 2009 kokoomastani kyselystä, johon vastasi 236 nuorta kolmessa tamperelaisessa koulussa.
Vastaajilta kysyttiin muun muassa vanhempien koulutasoa ja sosioekonomista asemaa, perheeseen liittyviä tekijöitä, nuoren harrastuksia ja koulumenestystä. Nämä muodostavat tutkimukseni selittävien muuttujien joukon. Niiden vaikuttavuutta tarkasteltiin verkossa vietettyyn aikaan, verkon käytön sisältöihin ja niihin syihin miksi verkkoa käytetään. Aineiston analyysissä käytin SPSS-ohjelmaa ja keskeisimpinä menetelminä olivat korrelaatiokertoimien tarkastelu, ristiintaulukointi ja varianssianalyysi.
Tulosteni perusteella 15-16 -vuotiaiden verkon käytön sisältöjä ei voida selittää sosioekonomisesta taustasta tai koulutuksellista lähtökohdista käsin. Yhteisösivustot, viihde ja tiedonhaku olivat käytetyimpiä palveluita kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä.
Verkossa vietetty aika sen sijaan vaihteli voimakkaasti perhetekijöiden, koulumenestyksen ja nuoren liikunta-aktiivisuuden mukaan. Sosioekonomisista ryhmistä työttömien perheiden nuorten verkon käyttöaika oli selkeästi muita ryhmiä suurempi. Myös sukupuolen merkitys verkon käyttöaikaan oli huomattava.
Tutkimukseni teoreettisen taustan muodostaa tietoyhteiskunnasta ja informaatiotekniikasta käyty keskustelu, jossa pohditaan näiden merkitystä yhteiskunnallisten luokka-jakojen kannalta. Tässä keskustelussa esiintyneet 'digitaaliset kuilut' eivät tutkimukseni mukaan ole suomalaisnuorten parissa vielä erityisen syviä. Joitakin merkkejä sosioekonomisen aseman vaikutuksesta oli kuitenkin löydettävissä myös nuorten verkon käytössä. Nämä erot paikantuivat selkeimmin perheisiin, joissa vanhemmat olivat työttömiä. Tulosteni perusteella yhteiskunnallinen polarisaatio toteutuu myös verkon käytössä, etenkin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla.
Asiasanat:Tietoyhteiskunta, digitaaliset kuilut, nuoret, sosiaalinen tausta, internet
Vastaajilta kysyttiin muun muassa vanhempien koulutasoa ja sosioekonomista asemaa, perheeseen liittyviä tekijöitä, nuoren harrastuksia ja koulumenestystä. Nämä muodostavat tutkimukseni selittävien muuttujien joukon. Niiden vaikuttavuutta tarkasteltiin verkossa vietettyyn aikaan, verkon käytön sisältöihin ja niihin syihin miksi verkkoa käytetään. Aineiston analyysissä käytin SPSS-ohjelmaa ja keskeisimpinä menetelminä olivat korrelaatiokertoimien tarkastelu, ristiintaulukointi ja varianssianalyysi.
Tulosteni perusteella 15-16 -vuotiaiden verkon käytön sisältöjä ei voida selittää sosioekonomisesta taustasta tai koulutuksellista lähtökohdista käsin. Yhteisösivustot, viihde ja tiedonhaku olivat käytetyimpiä palveluita kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä.
Verkossa vietetty aika sen sijaan vaihteli voimakkaasti perhetekijöiden, koulumenestyksen ja nuoren liikunta-aktiivisuuden mukaan. Sosioekonomisista ryhmistä työttömien perheiden nuorten verkon käyttöaika oli selkeästi muita ryhmiä suurempi. Myös sukupuolen merkitys verkon käyttöaikaan oli huomattava.
Tutkimukseni teoreettisen taustan muodostaa tietoyhteiskunnasta ja informaatiotekniikasta käyty keskustelu, jossa pohditaan näiden merkitystä yhteiskunnallisten luokka-jakojen kannalta. Tässä keskustelussa esiintyneet 'digitaaliset kuilut' eivät tutkimukseni mukaan ole suomalaisnuorten parissa vielä erityisen syviä. Joitakin merkkejä sosioekonomisen aseman vaikutuksesta oli kuitenkin löydettävissä myös nuorten verkon käytössä. Nämä erot paikantuivat selkeimmin perheisiin, joissa vanhemmat olivat työttömiä. Tulosteni perusteella yhteiskunnallinen polarisaatio toteutuu myös verkon käytössä, etenkin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla.
Asiasanat:Tietoyhteiskunta, digitaaliset kuilut, nuoret, sosiaalinen tausta, internet