Kertakorvauksen soveltuminen tarveharkintaiseen sosiaaliturvaan
VARTIA, SAILA (2010)
VARTIA, SAILA
2010
Vakuutustiede - Insurance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-08-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20837
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20837
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan leskelle kansaneläkelain mukaisesti suoritettavaa kertakorvausta. Leski menettää oikeuden leskeneläkkeeseen avioituessaan uudelleen alle 50-vuotiaana. Korvauksena eläkeoikeuden menettämisestä leskelle suoritetaan kolmen vuoden eläkkeiden yhteissumma. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä perusteilla kertakorvaus suoritetaan, ja tarkastella kertakorvauksen soveltuvuutta tarveharkintaiseen sosiaaliturvaan. Tutkielmassa esitellään sosiaaliturvalainsäädännön kehitykseen vaikuttavia asioita ja tuodaan katsauksenomaisesti esiin, miten kertakorvausta voitaisiin muut-taa.
Tarveharkintaisen sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata vähimmäistoimentulo. Sosiaalivakuutuksella katetaan sosiaalisen riskin toteutumisesta aiheutunut toimeentulon vaa-rantuminen. Sosiaalisia riskejä ovat työttömyys, työkyvyttömyys, sairaus ja perheenhuoltajan kuolema. Leskeneläkkeellä pyritään turvaamaan lesken toimeentulo elatukseen osallistuneen puolison kuoleman jälkeen. Mikäli lesken uudelleen avioituminen aiheuttaisi lesken toimeentulon heikentymistä, ei kyseinen riski ole sosiaalivakuutuksella katettava riski, eikä se kuulu tarveharkintaisen sosiaaliturvan piiriin. Tutkielmassa todetaan kertakorvauksen suorittamisen ja tarveharkintaisen sosiaaliturvan välille muodostuvan ristiriitaa.
Tarkastelemalla kertakorvausta tutkielmassa havainnollistetaan, että voimassaoleva yleinen perheeläketurva perustuu yhteiskunnan aiempiin tarpeisiin ja rinnakkaisissa järjestelmissä toteutettuihin ratkaisuihin. Leskien taloudellinen ja sosiaalinen asema on lähtökohtaan tarkasteltuna muuttunut. Myös sosiaaliturvan tavoitteet ovat muuttuneet. Järjestelmien välisissä suhteissa tapahtuneen muutoksen seurauksena perhe-eläketurva hoidetaan pääsääntöisesti työsuhteeseen perustuvan turvan kautta. Mikäli yleinen perhe-eläkejärjestelmä kehitettäisiin puhtaasti tämän päivän tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta, se saattaisi muodostua hyvin erilaiseksi.
Asiasanat:kertakorvaus, leskeneläke, tarveharkintainen sosiaaliturva
Tarveharkintaisen sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata vähimmäistoimentulo. Sosiaalivakuutuksella katetaan sosiaalisen riskin toteutumisesta aiheutunut toimeentulon vaa-rantuminen. Sosiaalisia riskejä ovat työttömyys, työkyvyttömyys, sairaus ja perheenhuoltajan kuolema. Leskeneläkkeellä pyritään turvaamaan lesken toimeentulo elatukseen osallistuneen puolison kuoleman jälkeen. Mikäli lesken uudelleen avioituminen aiheuttaisi lesken toimeentulon heikentymistä, ei kyseinen riski ole sosiaalivakuutuksella katettava riski, eikä se kuulu tarveharkintaisen sosiaaliturvan piiriin. Tutkielmassa todetaan kertakorvauksen suorittamisen ja tarveharkintaisen sosiaaliturvan välille muodostuvan ristiriitaa.
Tarkastelemalla kertakorvausta tutkielmassa havainnollistetaan, että voimassaoleva yleinen perheeläketurva perustuu yhteiskunnan aiempiin tarpeisiin ja rinnakkaisissa järjestelmissä toteutettuihin ratkaisuihin. Leskien taloudellinen ja sosiaalinen asema on lähtökohtaan tarkasteltuna muuttunut. Myös sosiaaliturvan tavoitteet ovat muuttuneet. Järjestelmien välisissä suhteissa tapahtuneen muutoksen seurauksena perhe-eläketurva hoidetaan pääsääntöisesti työsuhteeseen perustuvan turvan kautta. Mikäli yleinen perhe-eläkejärjestelmä kehitettäisiin puhtaasti tämän päivän tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta, se saattaisi muodostua hyvin erilaiseksi.
Asiasanat:kertakorvaus, leskeneläke, tarveharkintainen sosiaaliturva