Kaksosparin äänteellinen kehitys marginaalijokelluksesta ensisanoihin

Abstract

Lapset alkavat tuottaa tavullisia jokelteluilmauksia ensimmäisen ikävuotensa jälkipuoliskolla. Näiden tavullisten ilmausten ajatellaan toimivan myöhemmän puheen ja kielen kehityksen perustana. Lapsen puheen ja kielen häiriöihin yhteydessä olevat rakenteelliset ja kehitykselliset ongelmat saattavat tulla ilmi jo jokeltelun poikkeavana kehityksenä. Tällä hetkellä ajatellaan, että kaksosilla on suurempi riski poikkeavaan tai viiveiseen kielen kehitykseen. Siten kaksoslasten jokeltelun kehityksen tutkiminen voisi antaa uutta tietoa siitä, millä tavoin ja missä vaiheessa kehityksen poikkeavuus alkaa.

Tässä tutkimuksessa kuvaan omien kaksoslasteni, tytön ja pojan, jokeltelun kehittymistä kahdeksan kuukauden aikana tarkastelemalla sekä kokonaisia ilmauksia että jokeltelun tavurakenteita ja tavuissa esiintyneitä sulkuäänteitä. Lasten tuotosten analyysin tein pääosin kuulonvaraisesti, osin hyödyntäen myös spektrogrammista saatavaa tietoa. Koska jokeltelussa äänteet ovat vielä protoäänteitä, ei varsinaisen äänneinventaarin tekeminen ollut tarkoituksenmukaista, joten luokittelin sulkuäänteet artikulaatiotavan ja -paikan mukaan.

Tulokset osoittavat, että molempien lasten marginaalijokeltelu alkoi viiveisesti, mutta kanonisen jokeltelun alkuvaihe sijoittui normaalivariaation sisään. Lasten tavulliset tuotokset lisääntyvät ja pitenevät tavumäärällisesti jokeltelun kehittymisen myötä. Yleisimmät lasten käytössä olleet tavut olivat KV- ja KVV-tavuja, mutta käytössä olivat melko yleisesti myös V-, VK-, KVK ja VV-tavut. Lasten tuotoksissa korostui odotetusti avotavuisuus. Koko jokeltelukauden yleisimpänä ääntötapana molemmilla lapsilla olivat klusiilit, kun taas nasaaliäänteiden esiintyvyys oli yllättäen melko vähäistä. Ääntöpaikkojen osalta molemmilta lapsilta oli löydettävissä kehityskulku etisistä äänteistä takaisiin.

Koska kyseessä oli tapaustutkimus, eivät tulokset ole yleistettävissä. Tutkimuksesta nousi kuitenkin esiin sekä itse jokeltelun kehitykseen että sen kuvaamiseen liittyviä metodologisia kysymyksiä: Metodologisia pulmia ovat muun muassa ääntelyn transkription hankaluudet sekä tavusegmentaation ja suomen kielen geminaation suhde. Jotta tietoa kliinisen työn tueksi saataisiin, tulisi suomalaislasten jokeltelun foneettisten elementtien ilmenemistä tarkastella laajemmalla aineistolla. Paitsi äänteiden ilmenemistä, myös jokeltelun eri komponenttien kehityksestä saatavaa tietoa tarvittaisiin: emme toistaiseksi tiedä, missä määrin ja millaisia tavurakenteita suomalaislapset yleisimmin käyttävät ja millä tavoin lapset monimutkaistavat tuotoksiaan.

Avainsanat: Kaksoset, foneettinen kehitys, jokeltelu