Varhaiskasvatuksen johtajuus - yhteinen prosessi
SÖYRINKI, TERHI (2010)
2010
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20808
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20808
Tiivistelmä
Tämä kvalitatiivinen tutkielma käsittelee varhaiskasvatuksen johtajuutta ja johtamista. Johtajuutta, johtamista ja jaettua johtajuutta tarkastellaan ensin yleisesti, ja sen jälkeen varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkimuksessa analysoidaan eri johtajuustasojen johtajuuspuhetta. Tutkimuksessa on tarkasteltu mitä varhaiskasvatuksen johtajuudesta puhutaan, millaisia haasteita varhaiskasvatuksen johtajuudessa nähdään, millaista johtamista ja johtajuutta varhaiskasvatukseen toivotaan ja odotetaan sekä millaisena varhaiskasvatuksen jaettu johtajuus nähdään. Johtajuuspuhetta tutkitaan neljällä johtajuustasolla: henkilöstö-, päiväkodin johtaja ja perhepäivähoidon ohjaajien-, kunnan virkamies- sekä luottamusmiestaso.
Tässä tutkimuksessa käytän fenomenologista tutkimusotetta. Fenomenologinen teoria perustuu Tuomen ja Sarajärven (2002, 34) mukaan oletukseen, että ihmisten toiminta on osin intentionaalista eli tietoisesti ja tarkoituksellisesti johonkin suunnattua ja että ihmisen suhde todellisuuteen on merkityksillä ladattua. Merkitysteoria sisältää myös ajatuksen, että yksilö on perusteiltaan yhteisöllinen. Merkitykset, joissa todellisuus meille avautuu, eivät ole meissä synnynnäisesti, vaan niiden alkuperä on yhteisö, jossa yksilö kasvaa ja johon hänet kasvatetaan. Merkitykset yhdistävät subjekteja. Aineiston analyysimenetelmänä käytin Tuomen ja Sarajärven (2002, 93) sisällönanalyysimallia. Tutkimuksessa on käytetty valmista focus group - menetelmällä kerättyä haastatteluaineistoa. Haastattelut on kerätty vuosina 2006-2007 Tampereen yliopiston Kasvatus- ja opetusalan johtajuus - projektiin, jossa oli mukana neljätoista Suomen kuntaa. Tähän tutkimukseen valitsin mukaan kahdeksan kuntaa.
Tutkimuksessa todettiin, että varhaiskasvatuksen johtajuus on muutoksessa ja johtajuudelta sekä johtamiselta odotetaan paljon. Vaatimuksia johtajuudelle asetetaan sekä organisaation sisältä että sen ulkopuolelta. Varhaiskasvatuksen johtajuus ja johtajan työ nähdään tärkeänä tehtävänä, johon tarvitaan substanssiosaamista. Henkilöstön, päiväkodin johtajien ja perhepäivähoitajien puheessa korostui johtajuuden tehtävissä henkilöstöjohtaminen. Virkamiesten ja luottamusmiesten puheessa korostui puolestaan päivittäisjohtaminen. Varhaiskasvatuksen johtajuuden haasteissa kaikilla tasoilla korostui päivittäisjohtaminen. Varhaiskasvatuksen johtajuuden odotukset ja toiveet kohdistuivat päivittäisjohtamiseen, joko organisaatiotasolla tai yksikkötasolla. Jaettu johtajuus näkyi kaikilla neljällä johtajuustasolla varhaiskasvatuksen johtajuuden tehtävissä, haasteissa, toiveissa ja odotuksissa.
Avainsanat: johtaminen, johtajuus, jaettu johtajuus, varhaiskasvatuksen johtajuus, focus grou-metodi, kvalitatiivinen tutkimus, fenomenologia
Tässä tutkimuksessa käytän fenomenologista tutkimusotetta. Fenomenologinen teoria perustuu Tuomen ja Sarajärven (2002, 34) mukaan oletukseen, että ihmisten toiminta on osin intentionaalista eli tietoisesti ja tarkoituksellisesti johonkin suunnattua ja että ihmisen suhde todellisuuteen on merkityksillä ladattua. Merkitysteoria sisältää myös ajatuksen, että yksilö on perusteiltaan yhteisöllinen. Merkitykset, joissa todellisuus meille avautuu, eivät ole meissä synnynnäisesti, vaan niiden alkuperä on yhteisö, jossa yksilö kasvaa ja johon hänet kasvatetaan. Merkitykset yhdistävät subjekteja. Aineiston analyysimenetelmänä käytin Tuomen ja Sarajärven (2002, 93) sisällönanalyysimallia. Tutkimuksessa on käytetty valmista focus group - menetelmällä kerättyä haastatteluaineistoa. Haastattelut on kerätty vuosina 2006-2007 Tampereen yliopiston Kasvatus- ja opetusalan johtajuus - projektiin, jossa oli mukana neljätoista Suomen kuntaa. Tähän tutkimukseen valitsin mukaan kahdeksan kuntaa.
Tutkimuksessa todettiin, että varhaiskasvatuksen johtajuus on muutoksessa ja johtajuudelta sekä johtamiselta odotetaan paljon. Vaatimuksia johtajuudelle asetetaan sekä organisaation sisältä että sen ulkopuolelta. Varhaiskasvatuksen johtajuus ja johtajan työ nähdään tärkeänä tehtävänä, johon tarvitaan substanssiosaamista. Henkilöstön, päiväkodin johtajien ja perhepäivähoitajien puheessa korostui johtajuuden tehtävissä henkilöstöjohtaminen. Virkamiesten ja luottamusmiesten puheessa korostui puolestaan päivittäisjohtaminen. Varhaiskasvatuksen johtajuuden haasteissa kaikilla tasoilla korostui päivittäisjohtaminen. Varhaiskasvatuksen johtajuuden odotukset ja toiveet kohdistuivat päivittäisjohtamiseen, joko organisaatiotasolla tai yksikkötasolla. Jaettu johtajuus näkyi kaikilla neljällä johtajuustasolla varhaiskasvatuksen johtajuuden tehtävissä, haasteissa, toiveissa ja odotuksissa.
Avainsanat: johtaminen, johtajuus, jaettu johtajuus, varhaiskasvatuksen johtajuus, focus grou-metodi, kvalitatiivinen tutkimus, fenomenologia