Eurooppalaista juomatapaa etsimässä ja ylellisyysalkoholismia taltuttamassa. Alkoholikeskustelu Suomessa ja Sveitsissä 1959-1968.

Abstract

Tarkastelen tutkimuksessani alkoholikeskustelua Suomessa ja Sveitsissä vuosina 1959-1968. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisin argumentein alkoholipolitiikasta, juomatavoista ja muihin alkoholinkäyttöön liittyneistä tekijöistä keskusteltiin. Suomalaista alkoholihistoriaa ja politiikkaa on tutkittu runsaasti ja vertailtu erityisesti muiden Pohjoismaiden kanssa. 1960-luvulla keskustelu mietojen juomien käytöstä väkevien sijaan kiihtyi Suomessa, ja siihen liittyi kiinteästi erityisesti eurooppalaisen juomatavan ihannointi. Olen ottanut vertailumaaksi Sveitsin, koska sen alkoholikulttuuri on lähellä sitä keskieurooppalaista, mikä Suomessa on nähty sivistyneenä ja matki-misen arvoisena. Olen halunnut selvittää, miten tällaisessa - Suomen näkökulmasta - mallimaassa keskusteltiin alkoholista eli puhuttiinko Sveitsissä juomakulttuurin poikkeavuuksista huolimatta samoista asioista kuin Suomessa.

Suomessa alkoholin kokonaiskulutusluvut pysyivät koko tarkastelujakson ajan kansainvälisesti alhaisina. Silti huolena olivat erityisesti humalajuominen ja yksittäisten juomakertojen aiheuttamat haitat. Suhtautuminen perustui järjestyksenpito- ja turvallisuusnäkökulmaan. Huonoja alkoholin-käyttötapoja on pidetty merkkinä sivistymättömyydestä sekä koko kansan rappiosta. Samaan aikaan Sveitsissä kulutettiin alkoholia huomattavasti enemmän ja sen nauttiminen oli nivoutunut tasaisemmin normaaliin arkeen, vaikka alkoholinkäyttö liittyi kiinteästi myös juhlimiseen. Sveitsissä alkoholinkäytön haittavaikutuksiin suhtauduttiin pragmaattisemmin ja huomiota kiinnitettiin yksittäisiin ongelmajuojiin eli alkoholisteihin. Haittavaikutuksia tarkasteltiin siten enemmän kansanterveydellisestä näkökulmasta eli alkoholinkäytön katsottiin vaikuttaneen negatiivisesti koko yhteis-kunnan tuottavuuteen ja kykyyn uusiutua.

Tärkeimpänä lähteenä Sveitsin osalta ovat sanomalehdissä julkaistut artikkelit, joita olen tutkinut laadullisesti. Tutkimuskirjallisuudesta merkittävimpiä ovat olleet historioitsija Jakob Tannerin sekä sosiologien Peter Wütrichtin ja Richard Müllerin julkaisut. Suomen osalta olen tukeutunut pitkälti aiempaan tutkimuskirjallisuuteen, koska tutkimusta on tehty runsaasti ja kattavasti. Tärkeimpiä ovat olleet Hanna Kuusen ja Matti Peltosen tutkimukset. Alkoholiliikkeen julkaisema Alkoholipolitiikka -lehti ja vuonna 1959 aloitetun viinikampanjan vuoksi julkaistu materiaali ovat olleet myös tärkeitä lähteitä.

Yhteiskunnallisista, kulttuurisista ja lainsäädännöllisistä eroista huolimatta näyttää siltä, että alkoholikeskustelu on monilta osin ollut samankaltaista Suomessa ja Sveitsissä. Molemmissa maissa, ovat puhuttaneet alkoholilain vastaavuus tai vastaamattomuus todelliseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen nähden sekä mietojen ja väkevien juomien käytön suhde. Suomessa tyypillistä on lisäksi ollut erityisesti kiinnostus mietojen juomien käytön suosimiseen ja yksittäisten alkoholihaittojen, kuten julkisen juopumisen kontrollointiin. Sveitsissä on kiinnitetty runsaasti huomiota alkoholismiin ja sen erilaisiin ilmenemistapoihin. Molemmissa maissa alkoholinkäyttö on kuulunut ensisijaisesti miesten maailmaan ja miehet ovat kuluttaneet suurimman osan maissa juodusta alkoholista. Siitä huolimatta naisten ja nuorten alkoholinkäyttö on herättänyt voimakkaita mielipiteitä.

Alkoholikeskustelussa on sekä Suomessa että Sveitsissä käsitelty monia erilaisia teemoja. Eri teemojen sisällä on kuitenkin käytetty hyvinkin samanlaista argumentointia ja näkökulman valintaan on vaikuttanut usein se, onko tiettyyn seikkaan suhtauduttu positiivisesti vai negatiivisesti. Siten tietyn aiheen puolestapuhujat ja vastustajat ovat samassa asiassa saattaneet vedota samoihin argumentteihin. Tällöin kannattajat ovat pitäneet tiettyä tekijää vahvuutena, kun taas vastustajat ovat nähneet sen nimenomaan heikkoutena. Alkoholikeskustelulle näyttää olleen ominaista se, että vaikka näennäisesti on puhuttu alkoholista, kyse on käytännössä muista seikoista. Alkoholikeskustelu on ollut sopiva aihe ottaa esimerkiksi kantaa naisten ja nuorten rooliin yhteiskunnassa. Keskustelulla ei aina välttämättä ole ollut tekemistä suoranaisesti alkoholin itsensä kanssa.

Alkoholinkäyttöön liittyy paljon erilaisia tekijöitä sekä yhteiskunnallisella tasolla että yksilötasolla. Juomatapoihin ja kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat esimerkiksi kulttuuriset tekijät, kussakin tilan-teessa vallitsevat rooliodotukset ja alkoholipolitiikka. Alkoholinkäytössä on kyse moninaisesta toiminnasta ja sen vuoksi esimerkiksi juomatapoja tai yksittäisten alkoholinnauttimiskertojen kulutusmääriä on hankala saada selville. Alkoholikeskustelun tarkastelu teemoittain ei merkitse sitä, että keskustelu olisi pysynyt tiukasti tiettyjen aiheiden sisällä. Päinvastoin. Keskustelussa eri teemat, aiheet ja argumentoinnit ovat sekoittuneet. Niiden käyttöön ovat vaikuttaneet puhujan tai keskustelijan lähtökohdat sekä näkökulma alkoholinkäyttöön tai siihen vaikuttaneisiin tekijöihin.

Asiasanat:Suomi, Sveitsi, alkoholi, alkoholikeskustelu, 1960-luku, juomatavat