Indications of Negative Attitude with Words Denoting Mental Illness and Low Intelligence in Dictionaries: A Comparative Study on Dictionaries and Language Corpora
NYRKE, JOANNA (2010)
NYRKE, JOANNA
2010
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20761
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20761
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on loukkaavuuden merkintä sanakirjoissa. Työn tarkoituksena on selvittää, miten Yhdysvalloissa ja Britanniassa julkaistut, eri kohdeyleisöille tarkoitetut sanakirjat merkitsevät mielisairauksia sekä alhaista älykkyyttä kuvaavien sanojen loukkaavuutta ja kielteistä sävyä. Aihetta lähestytään käsittelemällä ja vertailemalla sekä sanakirjoja että loukkaavuusasteeltaan ja merkityksiltään eroavia sanoja. Lisäksi verrataan sanakirjojen antamaa tietoa sanojen loukkaavuudesta korpusesimerkkeihin.
Tutkielman teoriaosassa tutkitaan loukkaavuutta osana sanan merkitystä, sekä loukkaavuuden yhteyttä tabuina pidettyihin aihealueisiin. Loukkaavuutta koskeva teoria perehtyy erityisesti mielenterveyssanaston piirteisiin. Teoriaosassa todetaan, että mielisairauksiin ja alhaiseen älykkyyteen liittyy paljon kielteisiä mielleyhtymiä, ja niitä koskeva sanasto sisältää paljon sekä kiertoilmauksia (engl. euphemisms) että loukkaavia sanoja. Teoriaosuuden toinen pääteema on loukkaavuuden merkintä sanakirjoissa. Osuudessa perehdytään erityisesti sanakirjojen kielenkäyttömerkitsimiin (engl. usage labels) sekä muihin tapoihin merkitä sanojen loukkaavuutta. Lopuksi pohditaan loukkaavuuden merkintään liittyviä ongelmia.
Tutkimusmateriaalina käytettiin kahdeksaa sanakirjaa, kahtakymmentä mielisairauteen ja alhaiseen älykkyyteen viittaavaa sanaa, sekä kahta englannin kielen korpusta. Sanakirjoista neljä on yleissanakirjoja ja neljä opiskelijoille tarkoitettuja sanakirjoja, joista puolestaan osa on suunnattu englantia äidinkielenään puhuville, ja osa vieraskielisille opiskelijoille.
Tutkittujen sanojen hakusana-artikkeleista etsittiin ensin kaikki loukkaavuutta kuvaavat kielenkäyttömerkitsimet ja viittaukset sanojen loukkaavuuteen, jonka jälkeen sanakirjoja vertailtiin näiden viittausten yleisyyden perusteella. Lisäksi tarkasteltiin erikseen kunkin sanakirjan käyttämiä viittauksia, ja sitä kuinka sanakirjat käsittelevät tyylillisesti ja merkityksellisesti erilaisia sanoja. Lopuksi sanojen korpusesiintymistä etsittiin vihjeitä sanojen loukkaavuusasteesta ja loukkaavan käytön yleisyydestä, joita verrattiin sanojen käsittelyyn ja loukkaavuuden merkintään sanakirjoissa.
Tutkimuksessa todettiin, että loukkaavuutta kuvaavat viittaukset vaihtelevat eri sanakirjoissa niin yleisyydeltään kuin tyypiltäänkin. Näitä eroja selittävät osaksi erilaiset kohdeyleisöt, mutta erot liittyvät myös sanakirjojen yksilöllisiin tapoihin ja periaatteisiin merkitä loukkaavuutta. Sekä sanakirja- että korpustutkimus osoittaa myös, että tutkittujen sanojen loukkaavuusaste vaihtelee eri asiayhteyksissä eikä ole aina helposti pääteltävissä. Myös tämän pääteltiin vaikuttavan sanakirjoista löytyviin eroihin. Sanakirjoja ja korpuksia verrattaessa selvisi, että sanat joita pidettiin yleisimmin loukkaavina sanakirjoissa, esiintyvät loukkaavina myös korpuksissa. Nämä sanat ovat alhaista älykkyyttä kuvaavia sanoja. Korpustutkimuksessa todettiin kuitenkin, että sanakirjoissa on myös paljon yksittäisiä tapauksia, joissa loukkaavuuden merkintä ei vastaa korpuksista saatua tietoa.
Asiasanat:sanakirja, korpus, loukkaavuus, mielisairaus
Tutkielman teoriaosassa tutkitaan loukkaavuutta osana sanan merkitystä, sekä loukkaavuuden yhteyttä tabuina pidettyihin aihealueisiin. Loukkaavuutta koskeva teoria perehtyy erityisesti mielenterveyssanaston piirteisiin. Teoriaosassa todetaan, että mielisairauksiin ja alhaiseen älykkyyteen liittyy paljon kielteisiä mielleyhtymiä, ja niitä koskeva sanasto sisältää paljon sekä kiertoilmauksia (engl. euphemisms) että loukkaavia sanoja. Teoriaosuuden toinen pääteema on loukkaavuuden merkintä sanakirjoissa. Osuudessa perehdytään erityisesti sanakirjojen kielenkäyttömerkitsimiin (engl. usage labels) sekä muihin tapoihin merkitä sanojen loukkaavuutta. Lopuksi pohditaan loukkaavuuden merkintään liittyviä ongelmia.
Tutkimusmateriaalina käytettiin kahdeksaa sanakirjaa, kahtakymmentä mielisairauteen ja alhaiseen älykkyyteen viittaavaa sanaa, sekä kahta englannin kielen korpusta. Sanakirjoista neljä on yleissanakirjoja ja neljä opiskelijoille tarkoitettuja sanakirjoja, joista puolestaan osa on suunnattu englantia äidinkielenään puhuville, ja osa vieraskielisille opiskelijoille.
Tutkittujen sanojen hakusana-artikkeleista etsittiin ensin kaikki loukkaavuutta kuvaavat kielenkäyttömerkitsimet ja viittaukset sanojen loukkaavuuteen, jonka jälkeen sanakirjoja vertailtiin näiden viittausten yleisyyden perusteella. Lisäksi tarkasteltiin erikseen kunkin sanakirjan käyttämiä viittauksia, ja sitä kuinka sanakirjat käsittelevät tyylillisesti ja merkityksellisesti erilaisia sanoja. Lopuksi sanojen korpusesiintymistä etsittiin vihjeitä sanojen loukkaavuusasteesta ja loukkaavan käytön yleisyydestä, joita verrattiin sanojen käsittelyyn ja loukkaavuuden merkintään sanakirjoissa.
Tutkimuksessa todettiin, että loukkaavuutta kuvaavat viittaukset vaihtelevat eri sanakirjoissa niin yleisyydeltään kuin tyypiltäänkin. Näitä eroja selittävät osaksi erilaiset kohdeyleisöt, mutta erot liittyvät myös sanakirjojen yksilöllisiin tapoihin ja periaatteisiin merkitä loukkaavuutta. Sekä sanakirja- että korpustutkimus osoittaa myös, että tutkittujen sanojen loukkaavuusaste vaihtelee eri asiayhteyksissä eikä ole aina helposti pääteltävissä. Myös tämän pääteltiin vaikuttavan sanakirjoista löytyviin eroihin. Sanakirjoja ja korpuksia verrattaessa selvisi, että sanat joita pidettiin yleisimmin loukkaavina sanakirjoissa, esiintyvät loukkaavina myös korpuksissa. Nämä sanat ovat alhaista älykkyyttä kuvaavia sanoja. Korpustutkimuksessa todettiin kuitenkin, että sanakirjoissa on myös paljon yksittäisiä tapauksia, joissa loukkaavuuden merkintä ei vastaa korpuksista saatua tietoa.
Asiasanat:sanakirja, korpus, loukkaavuus, mielisairaus