Pitkät yhdyssanat Helsingin Sanomissa
LANTEE, ANNA (2010)
2010
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20749
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20749
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan pitkien eli vähintään neljästä yhdysosasta koostuvien yhdyssubstantiivien rakennetta. Erityisesti huomion kohteena ovat yhdysosien hierarkkiset suhteet. Rakenteellisen analyysin lisäksi tarkastellaan pitkien yhdyssanojen morfologisia, semanttisia ja syntaktisia piirteitä.
Tutkimuksen kohteena on vuosituhannen vaihteen yleiskielinen asiateksti. Tutkittavat sanat on kerätty Helsingin Sanomien 2000-2001 -korpuksesta. 12 957 yhdyssubstantiivin aineisto koostuu 5 930 lekseemin eri sijamuodoista. Aineiston lekseemeistä yli kolme neljäsosaa esiintyy vain kerran, mutta aineiston saneissa ainutkertaisten osuus on vain reilu kolmannes. Vain harvat pitkät yhdyssanat ovat kokonaisuutena vakiintuneita, mutta muutamat vakiintuneet esiintyvät usein. Aineistossa on vain 12 sellaista yhdyssanaa, joilla on yli sata esiintymää. Rinnasteisten yhdysosien kokonaisuus vakiintuu vielä harvemmin.
Pitkät yhdyssanat voivat sisältää useita erilaisia rakenteita. Aineistosta erottuu neljä pääasi-allista rakennetyyppiä: 1) määritysyhdyssana, 2) summayhdyssana, 3) määritysyhdyssana, jonka määriteosana on sanaliitto tai ketjusana sekä 4) määritysyhdyssana, jonka määriteosana on summayhdysosa. Muut yhdistelmät ovat mahdollisia mutta aineiston valossa yksittäisiä. Määritysyhdyssanoja on 78 % lekseemeistä ja muita tyyppejä yhteensä vain 22 %. Saneista 85 % on määritysyhdyssanoja ja 15 % muita tyyppejä.
Yli viisiosaisia yhdyssanoja on aineistossa vähän. Neliosaisia yhdyssubstantiiveja on eniten, ja frekvenssi laskee sanan pidentyessä. Kuusiosaiset ja sitä pidemmät ovat lähinnä yksittäistapauksia. Määritysyhdyssanoista pisimpiä ovat sellaiset, joiden määriteosana on summayhdyssana tai sanaliitto. Aineiston pisimmissä sanoissa on mukana erisnimi. Erityisen pitkiä ovat erisnimirinnastukset, joita ei kuitenkaan pidetä varsinaisina yhdyssanoina.
Asiasanat:morfologia, määritysyhdyssana, rinnastus, summayhdyssana, sananmuodostus, yhdyssanat, yhdyssubstantiivit
Tutkimuksen kohteena on vuosituhannen vaihteen yleiskielinen asiateksti. Tutkittavat sanat on kerätty Helsingin Sanomien 2000-2001 -korpuksesta. 12 957 yhdyssubstantiivin aineisto koostuu 5 930 lekseemin eri sijamuodoista. Aineiston lekseemeistä yli kolme neljäsosaa esiintyy vain kerran, mutta aineiston saneissa ainutkertaisten osuus on vain reilu kolmannes. Vain harvat pitkät yhdyssanat ovat kokonaisuutena vakiintuneita, mutta muutamat vakiintuneet esiintyvät usein. Aineistossa on vain 12 sellaista yhdyssanaa, joilla on yli sata esiintymää. Rinnasteisten yhdysosien kokonaisuus vakiintuu vielä harvemmin.
Pitkät yhdyssanat voivat sisältää useita erilaisia rakenteita. Aineistosta erottuu neljä pääasi-allista rakennetyyppiä: 1) määritysyhdyssana, 2) summayhdyssana, 3) määritysyhdyssana, jonka määriteosana on sanaliitto tai ketjusana sekä 4) määritysyhdyssana, jonka määriteosana on summayhdysosa. Muut yhdistelmät ovat mahdollisia mutta aineiston valossa yksittäisiä. Määritysyhdyssanoja on 78 % lekseemeistä ja muita tyyppejä yhteensä vain 22 %. Saneista 85 % on määritysyhdyssanoja ja 15 % muita tyyppejä.
Yli viisiosaisia yhdyssanoja on aineistossa vähän. Neliosaisia yhdyssubstantiiveja on eniten, ja frekvenssi laskee sanan pidentyessä. Kuusiosaiset ja sitä pidemmät ovat lähinnä yksittäistapauksia. Määritysyhdyssanoista pisimpiä ovat sellaiset, joiden määriteosana on summayhdyssana tai sanaliitto. Aineiston pisimmissä sanoissa on mukana erisnimi. Erityisen pitkiä ovat erisnimirinnastukset, joita ei kuitenkaan pidetä varsinaisina yhdyssanoina.
Asiasanat:morfologia, määritysyhdyssana, rinnastus, summayhdyssana, sananmuodostus, yhdyssanat, yhdyssubstantiivit