Päihdetyön johtaminen kunnassa

Abstract

Päihdetyön johtaminen on voimakkaassa rakennemuutoksessa. Muutossuuntia ohjataan voimakkaasti valtakunnan tasolta ohjelmakehittämisen ja informaatio-ohjauksen keinoin. Ohjelmien keskeinen sanoma on järjestelmän uudistaminen, johtamisen kehittäminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulman korostaminen.

Tutkimus käsittelee päihdetyön johtamista kunnassa paikallisen hallinnan (governance) teorian näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa päihdetyön johtamista kunnassa tarkastellaan hierarkioiden ja verkostojen kautta. Erityisesti olen halunnut selvittää, painottuvatko johtamisessa hierarkkisen vai verkostollisen johtamisen elementit ja mikä on poliittisen ohjauksen rooli päihdetyön johtamisessa.

Päihdetyön johtamista kunnassa on selvitetty laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu paikallisen hallinnan teoriasta, jossa erityisesti teoreettinen viitekehys on muodostettu hierarkia- ja verkostoteorioiden kautta. Paikallisen hallinnalla teoriassa kuvataan toimintamallia, jolla yritetään vastata monimutkaistuvan toimintaympäristön haasteeseen ja erilaisten sosiaalisten järjestelmien koordinointiin. Uusi hallinnan teoria kuvaa valtiokeskeisyyden heikkenemistä ja monimuotoisen hallinnan kentän muodostumista. Uudessa hallintatavassa toimintatapojen keskiössä eivät ole hierarkkiset käskyvaltasuhteet, vaan vapaaehtoisuuteen perustuvat verkostomaiset toimintatavat.

Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluista, jotka tehtiin Sipoon ja Loimaan kuntien päihdetyön johtamisesta vastaaville henkilöille ja yhdelle päihdepalveluja tuottavan organisaation johdolle. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimuskohteenani olleet kunnat olivat erilaisia. Sipoo on voimakkaasti kasvava kunta pääkaupunkiseudulla ja Loimaa Lounais-Suomessa sijaitseva maaseutumainen kaupunki. Tutkimustulosteni mukaan kuntien päihdetyön johtaminen on järjestetty hyvin. Johtaminen on dynaamista, nykyaikaista ja palveluita kehitetään aktiivisesti. Henkilökunta on otettu aktiivisesti mukaan kehittämistyöhön ja työntekijöiden osaamista arvostetaan. Kokonaisvaltainen ehkäisevän päihdetyön johtaminen kunnista kuitenkin puuttuu.

Kuntien päihdetyön johtamisessa painottuvat verkostolliset toimintamallit, etenkin kollegiaalisia verkostoja hyödynnetään runsaasti johtamisessa. Verkostojohtamisessa on kuitenkin esteitä, jotka tämän tutkimuksen mukaan johtuvat toimijoiden välisen luottamuksen puutteesta ja organisaatioiden muutospeloista. Poliittinen ohjaus näyttäytyi tutkimuskunnissani siten, että Sipoossa strateginen johtaminen oli keskeinen johtamisen väline. Molemmissa tutkimuskunnissani ohjelmallisen johtamisen vaikutukset olivat selkeästi näkyvissä Kansallisen mielenterveys- ja päihdetyön linjausten mukaisissa toimenpiteissä palveluja kehitettäessä. Talousarvion ohjaava rooli on pieni. Loimaalla poliittisen ohjauksen koettiin vaikuttavan hyvin vähän tai ei ollenkaan heidän työhönsä ja johtamiseensa. Poliittinen johto on kuitenkin kiinnostunut päihdetyön johtamisesta ja sen toteutumista seurataan aktiivisesti. Päihdetyön johtamisesta vastaavien johtajien liikkumavara on laaja ja heille on annettu paljon vapautta ja vastuuta palveluiden kehittämiseksi. Poliittisessa johdossa haluttiin virkamiesjohdon ottavan suuren roolin palveluiden kehittämisessä. Hierarkkisuus ja byrokratian haitat eivät tutkimuskunnissani näkyneet, sen sijaan palveluntuottajan haastattelussa byrokratian haitat tulivat esiin.

Asiasanat:Asiasanat: päihdetyön johtaminen, paikallinen hallinta, hierarkiat, verkostot, poliittinen ohjaus