Valtio niille, jotka ansaitsevat sen? - Theodor Herzlin poliittinen sionismi ja sen juutalainen vastustus
METSÄLÄ, JUSSI (2010)
METSÄLÄ, JUSSI
2010
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20730
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20730
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani aiheena on Theodor Herzlin muotoileman poliittisen sionismin ja sen juutalaisuuden sisältä nousevan vastustuksen välisen suhteen tarkastelu. Aineistona tutkielmassani käytän Herzlin Der Judenstaat -teosta (1896), jonka vastinparina on Moritz Güdemannin teos Nationaljudenthum (1897). Aihetta lähestytään aatehistorialliselta suunnalta, sillä tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia käsityksiä kohdehenkilöillä oli niin yhteiskunnasta, uskonnosta kuin kansastakin.
Tutkielman metodologisena lähtökohtana toimii hermeneuttinen menetelmä, jota sovelletaan aatehistorialliselle kansainvälisen politiikan tutkimukselle ja tutkimusaiheelle sopivaksi erityisesti R. G. Collingwoodin ajatusten kautta. Lähestymistavan mukaisesti aineiston tulkinta asetetaan oikeaan asiayhteyteensä niin nationalismin, kulttuuriympäristön kuin uskonnonkin käsittelyn kautta.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina seuraavat asiat ovat huomionarvoisimpia. Suhtautuminen paremman tulevaisuuden tarpeellisuuteen on ainoita Herzliä ja Güdemannia yhdistäviä ajatuksia, mutta tässäkin kohtaa käsitysten lähtökohdat ja lopputulokset ovat keskenään varsin erilaiset. Herzlille tulevaisuus on ihmistoiminnan ja -järjen avulla muokattavissa paremmaksi, kun taas Güdemannille tulevaisuuden lupaus sijaitsee uskonnollisen opin tulkinnassa, Jumalan valtakunnan perustamisessa.
Myös eurooppalaisen ja varsinkin saksalaisen kulttuurin vaikutus on havaittavissa kummassakin teoksessa, mutta niiden vaikutukset ovat hyvin erilaiset. Käsitysten eroavaisuus on erityisen merkittävä juutalaisuuden olemuksen kohdalla. Herzlille juutalaiset muodostavat kansakunnan, jolla on myös poliittinen ulottuvuutensa, mutta Güdemannille juutalaisuus on ainoastaan uskonnon varaan rakentuva yhteisö, ilman poliittisia pyrkimyksiä.
Kansallisuusaate näyttäytyy näin ollen aineistossa vaihtoehtoisesti antisemitismiltä ja sorrolta pelastavana toimintana tai sitten juutalaisen uskon perusteiden vastaisena liikkeenä. Kohdehenkilöiden välistä vuorovaikutusta onkin tarkasteltava poliittisena kiistana, jonka perustana toisistaan selvästi poikkeavat käsitykset toimivat. Pohjimmiltaan kiistassa on kyse siitä, kenellä on oikeus määritellä juutalaisia ja juutalaisuutta.
Asiasanat:Theodor Herzl, Moritz Güdemann, aatehistoria, nationalismi, sionismi, juutalaisuus
Tutkielman metodologisena lähtökohtana toimii hermeneuttinen menetelmä, jota sovelletaan aatehistorialliselle kansainvälisen politiikan tutkimukselle ja tutkimusaiheelle sopivaksi erityisesti R. G. Collingwoodin ajatusten kautta. Lähestymistavan mukaisesti aineiston tulkinta asetetaan oikeaan asiayhteyteensä niin nationalismin, kulttuuriympäristön kuin uskonnonkin käsittelyn kautta.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina seuraavat asiat ovat huomionarvoisimpia. Suhtautuminen paremman tulevaisuuden tarpeellisuuteen on ainoita Herzliä ja Güdemannia yhdistäviä ajatuksia, mutta tässäkin kohtaa käsitysten lähtökohdat ja lopputulokset ovat keskenään varsin erilaiset. Herzlille tulevaisuus on ihmistoiminnan ja -järjen avulla muokattavissa paremmaksi, kun taas Güdemannille tulevaisuuden lupaus sijaitsee uskonnollisen opin tulkinnassa, Jumalan valtakunnan perustamisessa.
Myös eurooppalaisen ja varsinkin saksalaisen kulttuurin vaikutus on havaittavissa kummassakin teoksessa, mutta niiden vaikutukset ovat hyvin erilaiset. Käsitysten eroavaisuus on erityisen merkittävä juutalaisuuden olemuksen kohdalla. Herzlille juutalaiset muodostavat kansakunnan, jolla on myös poliittinen ulottuvuutensa, mutta Güdemannille juutalaisuus on ainoastaan uskonnon varaan rakentuva yhteisö, ilman poliittisia pyrkimyksiä.
Kansallisuusaate näyttäytyy näin ollen aineistossa vaihtoehtoisesti antisemitismiltä ja sorrolta pelastavana toimintana tai sitten juutalaisen uskon perusteiden vastaisena liikkeenä. Kohdehenkilöiden välistä vuorovaikutusta onkin tarkasteltava poliittisena kiistana, jonka perustana toisistaan selvästi poikkeavat käsitykset toimivat. Pohjimmiltaan kiistassa on kyse siitä, kenellä on oikeus määritellä juutalaisia ja juutalaisuutta.
Asiasanat:Theodor Herzl, Moritz Güdemann, aatehistoria, nationalismi, sionismi, juutalaisuus