Innovatiivisten työkäytäntöjen vaikutus yrityksen suorituskykyyn
NIKKANEN, RISTO (2010)
2010
Tilastotiede - Statistics
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20742
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20742
Tiivistelmä
Yrityksen tulokseen vaikuttavien erilaisten tuotanto-, työn organisointi- ja tiedon johtamisen käytäntöjen tutkimus on ollut 1990-luvulta lähtien tutkijoiden ja yritysjohtajien keskeinen kiinnostuksen kohde. Tutkimusperinteessä on selvitetty yritysten käytössä olevien erilaisten käytäntöjen vaikutuksia yrityksen suorituskykyyn. Tämän tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana ovat Ichniowskin (1990) tutkimustulokset, joiden mukaan yksittäisillä käytännöillä ei ole suurta vaikutusta yrityksen menestymiseen, mutta tietyillä käytäntöjen yhdistelmillä, nipuilla (bundles) sen sijaan on.
Tässä tutkimuksessa selvitetään em. tutkimusperinteen pohjalta 12 eri valmistusprosessin ja työn organisoinnin käytännön vaikutuksia yrityksen suorituskykyyn sekä erillisinä että yhdessä käytettyinä. Tutkimusaineisto on saatu Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen keväällä 2007 toteuttamasta kyselytutkimuksesta, jossa suomalaisilta teollisuusyrityksiltä kysyttiin mm. organisatoristen innovaatioiden käytöstä ja niiden käyttöasteesta. Hanke kuului Suomen Akatemian Liike2-tutkimusohjelmaan, ja sitä rahoitti kyseisen ohjelman lisäksi myös Työsuojelurahasto.
Suorituskykymuuttujat muodostettiin kyselylomakkeen osion ”liiketoiminnan mittarit” pohjalta. Muuttujista kolme (kokonaissuorituskyky, työhyvinvointi ja joustavuus) ovat keskiarvomuuttujia ja neljäs, yrityksen tuoteinnovaatiokykyä mittaava muuttuja on binaarinen. Tilastollisina menetelminä tutkimuksessa on käytetty lineaarista ja logistista regressioanalyysia, pääkomponenttianalyysiaja lopuksi rakenneyhtälömalleja lopullisen tilastollisen mallin muodostamiseksi.
Saatujen tulosten mukaan erillisillä käytännöillä oli vain muutamia merkitseviä suorituskykyvaikutuksia, kun taas pääkomponenttianalyysin tuloksena saaduilla käytäntönipuilla niitä oli enemmän. Erityisesti ensimmäinen, työn rajojen purkamiseen tähtäävä komponentti osoittautui merkitseväksi kaikkienneljän suorituskykyä mittaavan muuttujan kohdalla. Analyysitulokset antavat näiltä osin tukea Ichniowskin (1990) tutkimustuloksille.
Asiasanat Lineaarinen regressioanalyysi, logistinen regressioanalyysi, pääkomponenttianalyysi, rakenneyhtälömallit
Tässä tutkimuksessa selvitetään em. tutkimusperinteen pohjalta 12 eri valmistusprosessin ja työn organisoinnin käytännön vaikutuksia yrityksen suorituskykyyn sekä erillisinä että yhdessä käytettyinä. Tutkimusaineisto on saatu Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen keväällä 2007 toteuttamasta kyselytutkimuksesta, jossa suomalaisilta teollisuusyrityksiltä kysyttiin mm. organisatoristen innovaatioiden käytöstä ja niiden käyttöasteesta. Hanke kuului Suomen Akatemian Liike2-tutkimusohjelmaan, ja sitä rahoitti kyseisen ohjelman lisäksi myös Työsuojelurahasto.
Suorituskykymuuttujat muodostettiin kyselylomakkeen osion ”liiketoiminnan mittarit” pohjalta. Muuttujista kolme (kokonaissuorituskyky, työhyvinvointi ja joustavuus) ovat keskiarvomuuttujia ja neljäs, yrityksen tuoteinnovaatiokykyä mittaava muuttuja on binaarinen. Tilastollisina menetelminä tutkimuksessa on käytetty lineaarista ja logistista regressioanalyysia, pääkomponenttianalyysiaja lopuksi rakenneyhtälömalleja lopullisen tilastollisen mallin muodostamiseksi.
Saatujen tulosten mukaan erillisillä käytännöillä oli vain muutamia merkitseviä suorituskykyvaikutuksia, kun taas pääkomponenttianalyysin tuloksena saaduilla käytäntönipuilla niitä oli enemmän. Erityisesti ensimmäinen, työn rajojen purkamiseen tähtäävä komponentti osoittautui merkitseväksi kaikkienneljän suorituskykyä mittaavan muuttujan kohdalla. Analyysitulokset antavat näiltä osin tukea Ichniowskin (1990) tutkimustuloksille.
Asiasanat Lineaarinen regressioanalyysi, logistinen regressioanalyysi, pääkomponenttianalyysi, rakenneyhtälömallit