Syntactic Translation Strategies in Finnish-Chinese translation---A Case Study on the Great Fairy Tales of the Finnish People into Chinese
YANG, YANG (2010)
YANG, YANG
2010
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20707
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20707
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu-tutkielma tarkastelee kuutta erilaista syntaktista käännösstrategiaa Suomen- ja Kiinan käännöksissä. Tavoitteena oli tutkia, miten suomen kieltä on käänetty kiinaksi ja mitä syntaktista käännösstrategiaa käytetään. Tarkastelun kohteena on Raul Roinen keräämä Suomen Kansan Suuri Satukirja ja Du Zhongyingin kääntämät käännökset kiinaksi.
Alkutekstiä verrattiin yleiseti suomen kieleen ja kiinan kieleen ja selitettiin typologisia piirteitä ja eroja kahden kielen vällillä. Tarkastelun perusteena toimii Andrew Chestermanin käännösstrategian kategorisointi ja Lian Shunengin käännöstekniikka. Chestermanin tutkimus antaa yleiset käännösstrategian puitteet, joissa käännösstrategia luokiteltiin kolmeen luokkaan: syntaktinen-, semanttinen-, ja käytännöllinen strategia. Lian esitää erilaiset käännösstrategiat, mutta hän painottaa enemmän niiden yksityiskohtia. Analysoitavat ilmaukset on kerätty Suomen Kansan Suuren Satukirjan tarinoista sekä sen kiinan kielisestä käännöksestä. Tutkimuksessa analysoidaan kuutta syntaktista strategiaa: transponointi, lauseosan muutos, pääluokan muutos, jakaminen, tiivistäminen ja sanajärjestyksen muutos. Näitä käännösstrategioita käytetään usein, lähinnä siksi, että suomen kielen ja kiinan kielen erot vaativat muutoksia.
Asiasanat:suomen kieli, kiinan kieli, käännösstrategia, syntaktisen strategia
Alkutekstiä verrattiin yleiseti suomen kieleen ja kiinan kieleen ja selitettiin typologisia piirteitä ja eroja kahden kielen vällillä. Tarkastelun perusteena toimii Andrew Chestermanin käännösstrategian kategorisointi ja Lian Shunengin käännöstekniikka. Chestermanin tutkimus antaa yleiset käännösstrategian puitteet, joissa käännösstrategia luokiteltiin kolmeen luokkaan: syntaktinen-, semanttinen-, ja käytännöllinen strategia. Lian esitää erilaiset käännösstrategiat, mutta hän painottaa enemmän niiden yksityiskohtia. Analysoitavat ilmaukset on kerätty Suomen Kansan Suuren Satukirjan tarinoista sekä sen kiinan kielisestä käännöksestä. Tutkimuksessa analysoidaan kuutta syntaktista strategiaa: transponointi, lauseosan muutos, pääluokan muutos, jakaminen, tiivistäminen ja sanajärjestyksen muutos. Näitä käännösstrategioita käytetään usein, lähinnä siksi, että suomen kielen ja kiinan kielen erot vaativat muutoksia.
Asiasanat:suomen kieli, kiinan kieli, käännösstrategia, syntaktisen strategia