Esimiehen johtamisen kehittyminen ja työntekijöiden odotukset - Johtamisen 360º arviointi liikkuvassa poliisissa
KOSKELA, ANTTI (2010)
2010
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20702
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20702
Tiivistelmä
Tämän tutkielman päätehtävänä oli etsiä vastausta siihen, kehittääkö 360º-arviointi esimiesten johtamista ja muuttaako 360º-arviointi työntekijöiden odotuksia esimiehen johtamista kohtaan. Lisäksi etsittiin vastausta siihen, millä taustamuuttujilla voi olla vaikutusta johtajana kehittymiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida ensin tilastollisesti mittausten välisiä eroja ja sen jälkeen selittää, mistä saadut tulokset kertovat. Tässä tutkielmassa sekä johtamisen kehittymistä että työntekijöiden oikeutettuja odotuksia puntaroitiin perustehtävän näkökulmasta.
Johtamisen kehittämistä pilotoitiin poliisihallinnossa 360º-monitahoarvioinnilla ensimmäisen kerran vuonna 2007. Toinen mittaus suoritettiin puolentoista vuoden päästä ensimmäisestä mittauksesta. Molemmissa arvioinneissa esimiesten johtamista arvioitiin kahdeksan eri johtamisroolin sekä niiden osaamisen, tärkeyden ja ajankäytön avulla. Arviointiin osallistuivat esimiehen itsensä lisäksi heidän esimiehensä, alaisensa ja vertaisensa. Arvioitavina esimiehinä tässä tutkimuksessa olivat liikkuvan poliisin ryhmänjohtajat ja yksiköiden päällystö. Aineiston keruun suoritti poliisiammattikorkeakoulu sähköisellä e-lomakkeella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista analyysiä SPSS -tilasto-ohjelmalla.
Tutkittaessa esimiesten kehittymistä 360-asteen arvioinnilla havaittiin, että ryhmänjohtajat paransivat johtamistaan ja päälliköt kehittyivät johtamisessaan tilastollisesti merkitsevästi verrattuna 1. mittaukseen. Alaisten mittausten mukaan johtamisessa ei kuitenkaan tapahtunut kehittymistä. Työntekijöiden odotusten muutoksia mitattiin eri arvioijatahojen arvioita vertailemalla. Arvioijatahojen vertailusta kävi ilmi, että ryhmänjohtajien itse-, alais- ja vertaisarvioinnit olivat hyvin yhteneviä 2. mittauksessa, mutta esimiesten arvioinnit olivat edellisiä selvästi korkeampia. Johtamisen kehittymiseen vaikuttavina taustamuuttujina tutkittiin johtamiskokemusta ja alaisten määrää, jotka korreloivat negatiivisesti johtamisen kehittymisen kanssa. Odotukset johtamista kohtaan jakaantuivat varsinkin esimiesten ja alaisten arviointien osalta. Pienempi alaisten määrä edesauttoi johtamisen onnistumista, kun taas johtamiskokemuksen lisääntyminen heikensi onnistumista johtamisessa. Johtopäätöksiksi tuloksista voidaan vetää, että 360º-arviointi sai kokonaisuudessaan positiivista kehitystä aikaiseksi sekä johtamisessa että muissakin työyhteisötaidoissa.
Asiasanat:johtamisen kehittäminen, odotukset, poliisihallinto, 360º-arviointi, monitahoarviointi
Johtamisen kehittämistä pilotoitiin poliisihallinnossa 360º-monitahoarvioinnilla ensimmäisen kerran vuonna 2007. Toinen mittaus suoritettiin puolentoista vuoden päästä ensimmäisestä mittauksesta. Molemmissa arvioinneissa esimiesten johtamista arvioitiin kahdeksan eri johtamisroolin sekä niiden osaamisen, tärkeyden ja ajankäytön avulla. Arviointiin osallistuivat esimiehen itsensä lisäksi heidän esimiehensä, alaisensa ja vertaisensa. Arvioitavina esimiehinä tässä tutkimuksessa olivat liikkuvan poliisin ryhmänjohtajat ja yksiköiden päällystö. Aineiston keruun suoritti poliisiammattikorkeakoulu sähköisellä e-lomakkeella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista analyysiä SPSS -tilasto-ohjelmalla.
Tutkittaessa esimiesten kehittymistä 360-asteen arvioinnilla havaittiin, että ryhmänjohtajat paransivat johtamistaan ja päälliköt kehittyivät johtamisessaan tilastollisesti merkitsevästi verrattuna 1. mittaukseen. Alaisten mittausten mukaan johtamisessa ei kuitenkaan tapahtunut kehittymistä. Työntekijöiden odotusten muutoksia mitattiin eri arvioijatahojen arvioita vertailemalla. Arvioijatahojen vertailusta kävi ilmi, että ryhmänjohtajien itse-, alais- ja vertaisarvioinnit olivat hyvin yhteneviä 2. mittauksessa, mutta esimiesten arvioinnit olivat edellisiä selvästi korkeampia. Johtamisen kehittymiseen vaikuttavina taustamuuttujina tutkittiin johtamiskokemusta ja alaisten määrää, jotka korreloivat negatiivisesti johtamisen kehittymisen kanssa. Odotukset johtamista kohtaan jakaantuivat varsinkin esimiesten ja alaisten arviointien osalta. Pienempi alaisten määrä edesauttoi johtamisen onnistumista, kun taas johtamiskokemuksen lisääntyminen heikensi onnistumista johtamisessa. Johtopäätöksiksi tuloksista voidaan vetää, että 360º-arviointi sai kokonaisuudessaan positiivista kehitystä aikaiseksi sekä johtamisessa että muissakin työyhteisötaidoissa.
Asiasanat:johtamisen kehittäminen, odotukset, poliisihallinto, 360º-arviointi, monitahoarviointi