Tampereen kaupungin neuropsykiatrisen perhetyön asiakkaat ja heidän kokemuksensa neuropsykiatrisesta perhetyöstä
KOUHIA, ANNE; PARTINEN, MARI (2010)
KOUHIA, ANNE
PARTINEN, MARI
2010
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20689
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20689
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Tampereen kaupungin neuropsykiatrisen perhetyön (nepsy-perhetyö) asiakkaana olleita perheitä. Nepsy-perhetyö on kotiin annettavan perhetyön oheispalvelu. Se on ennaltaehkäisevä palvelu perheille, joissa on lapsia, joilla on jokin neuropsykiatrinen diagnoosi tai neuropsykiatrista oireilua. Työmuoto on uusi, eikä sitä ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata nepsy-perhetyön asiakkaana olevia perheitä, lapsia sekä perheiden vanhempien kokemuksia työskentelystä. Tutkimuksessa selvitettiin myös asiakasperheiden tyytyväisyyttä palveluun sekä sitä, kokivatko he hyötyneensä työskentelystä. Lisäksi selvitettiin perheen kokeman hyödyn yhteyksiä taustatekijöihin sekä lapseen ja vanhemmuuteen liittyviin tekijöihin. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella nepsy-perhetyön asiakasperheiltä (n = 18), joissa työskentely oli loppunut. Kyselyyn vastasivat perheen vanhemmat. Lisäaineistoina käytettävissä oli perheiden palvelu- ja hoitosuunnitelmia (n = 15) ja työskentelyn loppuarviointeja (n = 14).
Valtaosa asiakasperheistä oli pieniä yhden vanhemman perheitä, joiden lapset olivat pääsääntöisesti koululaisia. Perheet kuvasivat arkensa sujumisen keskimäärin melko heikoksi. Perheillä oli nepsy-perhetyön lisäksi keskimäärin viisi lapseen liittyvää hoito- tai kuntoutuskontaktia ja kaikissa tapauksissa lasten neuropsykiatrisen oirehdinnan vuoksi oli käytetty erikoissairaanhoidon palveluita. Nepsy-perhetyöltä asiakasperheet kertoivat odottaneensa apua ja tukea lapsen koulunkäyntiin tai käyttäytymiseen liittyviin pulmiin sekä arjen sujumattomuuteen. Työn tavoitteet liittyivät samoihin asioihin. Nepsy-perhetyö kesti perheissä keskimäärin 8,4 kuukautta. Suurin osa perheistä koki työskentelyn riittäneen perheelleen ja vastanneen heidän odotuksiaan. Perheistä 80 % arvioikin perhetilanteensa muuttuneen parempaan suuntaan. Vanhemmat kokivat työskentelyn vaikuttaneen erityisesti arjessa jaksamiseen, mielenrauhaan sekä varmuuteen kasvatuksessa. Vanhemmat arvioivat myös lapsen käyttäytymisessä ja taidoissa sekä vanhemmuudessa ja jaksamisessa tapahtuneen muutosta positiiviseen suuntaan. Vanhemmat kertoivat pääsääntöisesti nauttivansa vanhemmuudestaan, vaikkakin monet kertoivat myös uupumuksestaan vanhempana. Vanhemmat ilmoittivat käyttävänsä pääasiassa myönteisiä ohjauskeinoja ja määräileviä ohjauskeinoja harvemmin. Perhetilanteen koettuun kohentumiseen yhteydessä olevia tekijöitä olivat perhetyön määrän riittäväksi kokeminen sekä lapsen sosiaalisissa taidoissa arvioitu muutos parempaan. Äidin ikä ja koulutus olivat yhteydessä joihinkin lapsen käyttäytymisessä ja taidoissa tapahtuneiksi koettuihin muutoksiin. Lapsen taitojen ja vanhemmuuden muutoksen kokeminen oli kokonaisvaltaista. Jos lapsen jonkin taidon arvioitiin parantuneen, myös useiden muiden lapsen taitojen ja vanhemmuuden osa-alueiden koettiin muuttuneen.
Nepsy-perhetyö on kuntoutuksellisia elementtejä sisältävä uusi perhetyön muoto. Tämä tutkimus osoitti, että neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheillä on tarvetta lähiympäristöön viedylle palvelulle, joka lapsen kuntouttamisen lisäksi myös tukee ja opastaa koko perhettä ja lapsen lähiympäristöä, kuten koulua.
Asiasanat:neuropsykiatrinen perhetyö, kuntoutus, perhetyö
Valtaosa asiakasperheistä oli pieniä yhden vanhemman perheitä, joiden lapset olivat pääsääntöisesti koululaisia. Perheet kuvasivat arkensa sujumisen keskimäärin melko heikoksi. Perheillä oli nepsy-perhetyön lisäksi keskimäärin viisi lapseen liittyvää hoito- tai kuntoutuskontaktia ja kaikissa tapauksissa lasten neuropsykiatrisen oirehdinnan vuoksi oli käytetty erikoissairaanhoidon palveluita. Nepsy-perhetyöltä asiakasperheet kertoivat odottaneensa apua ja tukea lapsen koulunkäyntiin tai käyttäytymiseen liittyviin pulmiin sekä arjen sujumattomuuteen. Työn tavoitteet liittyivät samoihin asioihin. Nepsy-perhetyö kesti perheissä keskimäärin 8,4 kuukautta. Suurin osa perheistä koki työskentelyn riittäneen perheelleen ja vastanneen heidän odotuksiaan. Perheistä 80 % arvioikin perhetilanteensa muuttuneen parempaan suuntaan. Vanhemmat kokivat työskentelyn vaikuttaneen erityisesti arjessa jaksamiseen, mielenrauhaan sekä varmuuteen kasvatuksessa. Vanhemmat arvioivat myös lapsen käyttäytymisessä ja taidoissa sekä vanhemmuudessa ja jaksamisessa tapahtuneen muutosta positiiviseen suuntaan. Vanhemmat kertoivat pääsääntöisesti nauttivansa vanhemmuudestaan, vaikkakin monet kertoivat myös uupumuksestaan vanhempana. Vanhemmat ilmoittivat käyttävänsä pääasiassa myönteisiä ohjauskeinoja ja määräileviä ohjauskeinoja harvemmin. Perhetilanteen koettuun kohentumiseen yhteydessä olevia tekijöitä olivat perhetyön määrän riittäväksi kokeminen sekä lapsen sosiaalisissa taidoissa arvioitu muutos parempaan. Äidin ikä ja koulutus olivat yhteydessä joihinkin lapsen käyttäytymisessä ja taidoissa tapahtuneiksi koettuihin muutoksiin. Lapsen taitojen ja vanhemmuuden muutoksen kokeminen oli kokonaisvaltaista. Jos lapsen jonkin taidon arvioitiin parantuneen, myös useiden muiden lapsen taitojen ja vanhemmuuden osa-alueiden koettiin muuttuneen.
Nepsy-perhetyö on kuntoutuksellisia elementtejä sisältävä uusi perhetyön muoto. Tämä tutkimus osoitti, että neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheillä on tarvetta lähiympäristöön viedylle palvelulle, joka lapsen kuntouttamisen lisäksi myös tukee ja opastaa koko perhettä ja lapsen lähiympäristöä, kuten koulua.
Asiasanat:neuropsykiatrinen perhetyö, kuntoutus, perhetyö