Seurantatutkimus 6.-8.-luokkalaisten oppilaiden vertaissuhteiden muutoksesta Tapaustutkimus hämeenlinnalaisesta luokasta
AVONIUS, PETTERI; LUUSUANIEMI, LAURI (2010)
2010
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20688
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20688
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa oppilaiden vertaissuhteiden muutosta siirryttäessä kuudennelta luokalta kahdeksannelle luokalle. Siirtyminen alakoulusta yläkouluun on suurten muutosten aikaa oppilaiden koulutiellä, varsinkin, jos edessä on siirtyminen uuteen koulurakennukseen ja alakoulun aikainen luokka hajautetaan uusiin luokkiin.
Tutkimuksemme oli tapaustutkimus, jonka kohteena oli hämeenlinnalainen koululuokka. Aineistonkeruumenetelminä käytimme sosiometristä mittausta, suhdeverkostokartoitusta, elämysmenetelmää, avoimia kysymyksiä, monivalintakysymyksiä sekä teemahaastattelua.
Aineiston keruu suoritettiin kolmessa vaiheessa. Keräsimme ensimmäisen aineiston toukokuussa 2008 vastaajien ollessa kuudennella luokalla. Tällöin vastanneita oli 20. Toisella aineistonkeruukerralla, syksyllä 2008 vastaajien ollessa seitsemännellä luokalla, vastanneita oli 16. Kolmannella aineistonkeruukerralla, syksyllä 2009 vastaajien ollessa kahdeksannella luokalla, vastanneita oli 18.
Tutkimuksemme aineisto kerättiin kyselylomakkeen ja teemahaastattelun avulla. Lomake koostui keväällä 2008 neljästä ja syksyllä 2008 ja 2009 viidestä tehtävästä. Suoritimme kahdella mittauskerralla, keväällä ja syksyllä 2008, myös teemahaastatteluja. Analysoimme aineistoamme aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimus osoitti, että vastaajien luokan ulkopuoliset kaverisuhteet lisääntyivät yläkouluun siirryttäessä, mutta kahdeksannella luokalla vähenivät jälleen muiden vertaissuhteiden tasolle. Vertaissuhteiden määrä väheni siirryttäessä seitsemännelle luokalle, mutta kasvoi kahdeksannelle siirryttäessä jopa suuremmaksi kuin kuudennen luokan vertaissuhteiden määrä. Vastaajat kokivat vanhat luokkatoverinsa tärkeinä tekijöinä uuteen koulun sopeutumisessa. Tutkimus osoitti myös, että vastaajat kokivat vertaissuhteet merkityksellisinä tekijöinä tarkasteltaessa heidän odotuksiaan yläkoulusta.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että luokan hajoaminen siirryttäessä yläkouluun aiheuttaa epävarmuutta ja jännittämistä vastaajien keskuudessa. Näin ollen pidämme tutkimusongelmamme kannalta yhtenäiskoulumalliin siirtymistä perusteltuna muutoksena.
Asiasanat:sosiaaliset suhteet, sosiaalinen status, sosiaalinen rooli, vertaissuhteet, sosiaalinen pätevyys
Tutkimuksemme oli tapaustutkimus, jonka kohteena oli hämeenlinnalainen koululuokka. Aineistonkeruumenetelminä käytimme sosiometristä mittausta, suhdeverkostokartoitusta, elämysmenetelmää, avoimia kysymyksiä, monivalintakysymyksiä sekä teemahaastattelua.
Aineiston keruu suoritettiin kolmessa vaiheessa. Keräsimme ensimmäisen aineiston toukokuussa 2008 vastaajien ollessa kuudennella luokalla. Tällöin vastanneita oli 20. Toisella aineistonkeruukerralla, syksyllä 2008 vastaajien ollessa seitsemännellä luokalla, vastanneita oli 16. Kolmannella aineistonkeruukerralla, syksyllä 2009 vastaajien ollessa kahdeksannella luokalla, vastanneita oli 18.
Tutkimuksemme aineisto kerättiin kyselylomakkeen ja teemahaastattelun avulla. Lomake koostui keväällä 2008 neljästä ja syksyllä 2008 ja 2009 viidestä tehtävästä. Suoritimme kahdella mittauskerralla, keväällä ja syksyllä 2008, myös teemahaastatteluja. Analysoimme aineistoamme aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimus osoitti, että vastaajien luokan ulkopuoliset kaverisuhteet lisääntyivät yläkouluun siirryttäessä, mutta kahdeksannella luokalla vähenivät jälleen muiden vertaissuhteiden tasolle. Vertaissuhteiden määrä väheni siirryttäessä seitsemännelle luokalle, mutta kasvoi kahdeksannelle siirryttäessä jopa suuremmaksi kuin kuudennen luokan vertaissuhteiden määrä. Vastaajat kokivat vanhat luokkatoverinsa tärkeinä tekijöinä uuteen koulun sopeutumisessa. Tutkimus osoitti myös, että vastaajat kokivat vertaissuhteet merkityksellisinä tekijöinä tarkasteltaessa heidän odotuksiaan yläkoulusta.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että luokan hajoaminen siirryttäessä yläkouluun aiheuttaa epävarmuutta ja jännittämistä vastaajien keskuudessa. Näin ollen pidämme tutkimusongelmamme kannalta yhtenäiskoulumalliin siirtymistä perusteltuna muutoksena.
Asiasanat:sosiaaliset suhteet, sosiaalinen status, sosiaalinen rooli, vertaissuhteet, sosiaalinen pätevyys