Kun suomalainen yritys Venäjälle meni. Suomalaisten esimiesten ja venäläisten alaisten välinen viestintä suomalaisessa organisaatiossa.

Abstract

Suomen ja Venäjän välinen liiketoiminta on vilkastunut 2000-luvulla mutta suomalaisten ja venäläisten välisestä viestinnästä on kuitenkin vähän tutkittua tietoa. Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten esimiesten ja venäläisten alaisten välistä viestintää. Tutkimuskohteena on Pietarissa sijaitseva suomalainen yritys Sokos Hotel Olympic Garden. Tutkimusmenetelminä käytetään teemahaastatteluja ja havainnointia. Haastateltavia on yhteensä kymmenen: viisi suomalaista esimiestä ja viisi venäläistä alaista, sekä kuusi miestä ja neljä naista. Havainnoitavia kokouksia on kolme. Niissä viestivät keskenään johtoryhmä, keittiöhenkilökunta ja ravintolatyöntekijät. Aineiston analysointi toteutetaan käyttämällä laadullista sisällönanalyysiä.

Tulokset osoittavat, että suomalaiset esimiehet odottavat alaisiltaan itsenäistä työskentelyä, kun venäläiset puolestaan toivovat esimiehen tekevän enemmän työnseurantaa. Suomalaisten autoritäärinen johtamistyyli ilmenee siten, että suomalaiset ovat lisänneet organisaatiossa päätöksentekovaltaansa ja laajentaneet vastuualuettaan, sillä he eivät luota venäläisten alaistensa työskentelyyn. Venäläiset alaiset suhtautuvat puolestaan ristiriitaisesti suomalaiseen johtamistyyliin. Tulokset osoittavat, että venäläisten epäsuoraviestintä ja suhdetyö liittyy kasvojen suojelemiseen. Suomalaiset suojelevat kasvojaan välttämällä konflikteja ja negatiivisten tunteiden näyttämistä työpaikalla. Suomalaisten mukaan venäläisten vahvuudet ovat sosiaalisuus, ajoittainen omistautuminen työlle ja johtajan kunnioittaminen. Heikkouksia ovat saamattomuus ja muutosvastaisuus. Venäläisten mukaan suomalaisten vahvuuksia ovat epämuodollisuus, ahkeruus ja luovuus, kun puolestaan heikkouksia ovat sulkeutuneisuus ja joustamattomuus. Suomalaiset ovat mielestään asiapitoisia ja suoria viestijöitä, kun puolestaan venäläisiä he pitävät tunnepitoisina, epäsuorina ja epäloogisina viestijöinä. Venäläiset kuvaavat itseään epäluuloisiksi mutta avoimiksi viestijöiksi ja suomalaisia suunnitelmallisiksi ja pikkutarkkoiksi viestijöiksi. Tulokset osoittavat, että kulttuurierot aiheuttavat viestinnällisiä väärinkäsityksiä ja vaikeuttavat yhteistyötä. Molemmat osapuolet pyrkivät kuitenkin sopeutumaan toistensa työkulttuureihin muuttamalla viestintäänsä.

Asiasanat:esimies-alaisviestintä, valtaetäisyys, kasvot, suomalainen ja venäläinen puhekulttuuri, suomalainen johtamistyyli, venäläinen johtamistyyli