Koulun tupakointikäytäntöjen yhteys nuorten tupakointiin
RAUHALA, ELLA-MARJA (2010)
2010
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20680
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20680
Tiivistelmä
Nuorten tupakointi on haaste paitsi terveyskasvatukselle myös kansanterveydelle ja siihen vaikuttavia tekijöitä onkin tutkittu runsaasti. Sosiaalisen ympäristön on osoitettu olevan vahvasti yhteydessä nuorten tupakointiin. Nuoret viettävät suuren osan ajastaan koulussa, missä he altistuvat jatkuvasti tupakoinnin yhtäältä kieltäville ja toisaalta sitä puoltaville sosiaalisille viesteille. Tästä huolimatta kouluympäristön rooli nuorten tupakointiin vaikuttavana tekijänä on noussut tutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi ja alkanut saada huomiota vasta viime aikoina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko oppilaiden kokemukset koulun tupakointikäytännöistä yhteydessä heidän tupakointiinsa. Tupakointikäytännöillä viitattiin tupakoinnin sallittavuuteen koulussa, tupakointirajoitusten valvontaan ja opettajien tai muun kouluhenkilökunnan tupakointiin. Aineistona käytettiin Kouluterveyskyselyn yhdistettyä aineistoa vuosilta 2008 ja 2009. Tarkastelun kohteeksi otettiin peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset. Näillä valinnoilla tavoitettiin koko Suomen kyseiset ikäluokat lähes kokonaisuudessaan. Teoreettisesti asetelmaa lähestyttiin Albert Banduran sosiaalisen oppimisen teorian (Social Learning Theory) näkökulmasta. Tilastolliset tarkastelut tehtiin ristiintaulukoin ja χ²-testein sekä edelleen logistisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että oppilaiden kokemukset tupakointirajoitusten valvonnasta sekä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan tupakoinnista koulussa olivat yhteydessä heidän tupakointiinsa. Yhteys säilyi edelleen, kun logistiseen malliin lisättiin vakioiviksi muuttujiksi äidin ja isän tupakointi. Nuorten tupakointiin yhteydessä olevia tekijöitä tarkasteltiin edelleen sukupuolen ja luokka-asteen mukaan erotetuin logistisin mallein. Äidin tupakointistatus näytti vaikuttavan enemmän tyttöjen kuin poikien tupakointiin. Lisäksi sekä vanhempien että opettajien ja muun kouluhenkilökunnan tupakointi näytti vaikuttavan enemmän 8. kuin 9. luokkalaisten tupakointiin.
Asiasanat:Nuorten tupakointi, kouluympäristö, tupakointipolitiikka, tupakointikäytännöt, sosiaalinen oppiminen
Tutkimuksessa havaittiin, että oppilaiden kokemukset tupakointirajoitusten valvonnasta sekä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan tupakoinnista koulussa olivat yhteydessä heidän tupakointiinsa. Yhteys säilyi edelleen, kun logistiseen malliin lisättiin vakioiviksi muuttujiksi äidin ja isän tupakointi. Nuorten tupakointiin yhteydessä olevia tekijöitä tarkasteltiin edelleen sukupuolen ja luokka-asteen mukaan erotetuin logistisin mallein. Äidin tupakointistatus näytti vaikuttavan enemmän tyttöjen kuin poikien tupakointiin. Lisäksi sekä vanhempien että opettajien ja muun kouluhenkilökunnan tupakointi näytti vaikuttavan enemmän 8. kuin 9. luokkalaisten tupakointiin.
Asiasanat:Nuorten tupakointi, kouluympäristö, tupakointipolitiikka, tupakointikäytännöt, sosiaalinen oppiminen