Peritekstit ja niiden suhde päätekstiin Kari Hotakaisen teoksessa Iisakin kirkko ja Pauli Kohelon teoksessa Ohessa tilinumeroni
PIHLAJAMÄKI, MIRVA (2010)
2010
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20665
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20665
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastelen Kari Hotakaisen Iisakin kirkon (2004; 2004/2006) sekä Pauli Kohelon Ohessa tilinumeroni -teoksen (2008) peritekstejä. Peritekstit ovat teoksen varsinaista sisältöä eli päätekstiä ympäröiviä elementtejä, jotka vaikuttavat teoksen tulkintaan. Tutkimusaineistossa tarkasteltavia peritekstejä ovat teosten kansikuvitus, otsikko, väliotsikot, takakansiteksti, esipuhe, liepeiden tekstit, formaatti sekä kirjailijan nimi. Näiden peritekstien lisäksi Gérard Genette esittelee teoriassaan muitakin peritekstejä, joita ei tutkimusaineistossa esiinny: esimerkiksi omistuskirjoitus, epigrafi ja epilogi.
Tutkimuksessa pyrin selvittämään, mitä peritekstit kertovat päätekstistä ja koko teoksesta. Genetten paratekstuaalisuusteorian pohjalta tarkastelen peritekstien ominaisuuksia: kuinka ne määrittyvät paikallisesti, ajallisesti, ilmentävästi, pragmaattisesti ja toiminnallisesti? Tärkeimmäksi tarkastelun kohteeksi näistä nousevat peritekstien toiminnalliset tehtävät. Tutkimuksessa vertaan, miten peritekstien tehtävät toteutuvat tutkimusaineistossa. Tutkin myös, onko olemassa kaikille peritekstityypeille yhteisiä tehtäviä. Lisäksi tarkastelun kohteeksi nousee peritekstin ja päätekstin välinen vuorovaikutussuhde. Tutkimuksen osakysymyksenä on myös, mitä nostetaan esiin takakansitekstiin.
Yksi peritekstien tärkeimmistä tehtävistä on luoda päätekstiin kohdistuvia odotuksia. Tutkimuksessa tarkastelen kohdeteosten peritekstien herättämiä odotuksia, sekä niiden tapaa täyttyä, muuttua tai kumoutua päätekstissä. Odotuksia käsittelevässä teoriassa tukeudun mielikuvateoriaan sekä reseptiotutkimukseen. Ohessa tilinumeroni -teoksen kautta tutkimuksen kohteiksi nousevat paitsi sen edustama parodisuus myös kirjailijan pseudonyymi ja sen takana oleva kirjailija. Teoksissa löytyvät yhteneväisyydet niin aiheen, teemojen kuin tyylin ja kielenkin tasolla mahdollistavat myös kirjailijoiden samuuden pohtimisen.
Asiasanat:Periteksti, paratekstuaalisuus, pääteksti, odotukset, tulkinta, pseudonyymi, parodia
Tutkimuksessa pyrin selvittämään, mitä peritekstit kertovat päätekstistä ja koko teoksesta. Genetten paratekstuaalisuusteorian pohjalta tarkastelen peritekstien ominaisuuksia: kuinka ne määrittyvät paikallisesti, ajallisesti, ilmentävästi, pragmaattisesti ja toiminnallisesti? Tärkeimmäksi tarkastelun kohteeksi näistä nousevat peritekstien toiminnalliset tehtävät. Tutkimuksessa vertaan, miten peritekstien tehtävät toteutuvat tutkimusaineistossa. Tutkin myös, onko olemassa kaikille peritekstityypeille yhteisiä tehtäviä. Lisäksi tarkastelun kohteeksi nousee peritekstin ja päätekstin välinen vuorovaikutussuhde. Tutkimuksen osakysymyksenä on myös, mitä nostetaan esiin takakansitekstiin.
Yksi peritekstien tärkeimmistä tehtävistä on luoda päätekstiin kohdistuvia odotuksia. Tutkimuksessa tarkastelen kohdeteosten peritekstien herättämiä odotuksia, sekä niiden tapaa täyttyä, muuttua tai kumoutua päätekstissä. Odotuksia käsittelevässä teoriassa tukeudun mielikuvateoriaan sekä reseptiotutkimukseen. Ohessa tilinumeroni -teoksen kautta tutkimuksen kohteiksi nousevat paitsi sen edustama parodisuus myös kirjailijan pseudonyymi ja sen takana oleva kirjailija. Teoksissa löytyvät yhteneväisyydet niin aiheen, teemojen kuin tyylin ja kielenkin tasolla mahdollistavat myös kirjailijoiden samuuden pohtimisen.
Asiasanat:Periteksti, paratekstuaalisuus, pääteksti, odotukset, tulkinta, pseudonyymi, parodia