Suomalaiset muslimisiskot - kokemuksia "kulttuurien välissä"

Abstract

Islamin ja muslimien läsnäolo länsimaissa on tullut viimeisten vuosikymmenien aikana yhä näkyväm­mäksi, ja muun muassa maahanmuutto on lisännyt myös Suomessa asuvien muslimien määrää. Maal­listuneisuuden ja toisaalta kristillisen perinteen leimaamaksi kuvatussa yhteiskunnassa uskontoaan ak­tiivisesti ja näkyvästi harjoittavat muslimit saavat aikaan monenlaisia, pääsääntöisesti negatiivisia re­aktioita. Suomalaisten islamiin kääntyminen on suhteellisen uusi ilmiö, ja he muodostavat verrattain pie­nen ja tiiviin yhteisön, joka toiminnassaan ja maailmankatsomuksissaan asettuu jonnekin suomalai­sen yhteiskunnan ja kulttuurin sekä islamiin uskontona nojaavan arvojärjestelmän ja toiminnan väli­maas­toon.Tutkimuksessani tarkastellaan sitä, millaista arkea ja islamia suomalaiset, muslimiksi ai­kuisiällä kääntyneet naiset elävät ja rakentavat osana suomalaista yhteiskuntaa. ja millaisia merkityksiä he us­konnolleen antavat. Lisäksi kysyn, millä tavalla he asemoivat itseään osana suhteessa yhtäältä suoma­laiseen yhteiskuntaan ja toisaalta muslimien paikalliseen, kansalliseen ja globaaliin yhteisöön – toisin sanoen, millaisia yhteisöllisyyksiä, erottautumisen ja kuulumisen tapoja heidän puheessaan ra­kentuu? Tarkastelussa ovat paitsi valtaväestön ja muslimien keskinäiset suhteet ja ajoittaiset jännitteet, myös suomalaisessa yhteiskunnassa elävän islamilaisen yhteisön sisäinen monimuotoisuus ja vaihto­ehtoiset uskonnollisuuden muodot.

Aineisto koostuu keväällä 2009 tehdyistä yhdeksästä Etelä-Suomessa asuvan suomalaisen islamiin kääntyneen naisen teemahaastattelun muotoa mukailevasta vapaamuotoisesta haastattelusta. Haastatte­luaineistoa täydentää vuosien 2009-2010 aikana pidetty ”kenttäpäiväkirja”, johon on koottu esimerkiksi haastattelujen yhteydessä tai muutoin tutkittavien parissa tehtyjä etnografisia havaintoja sekä huomioita aiheesta ja ilmiöstä kertovista keskusteluista esimerkiksi mediassa ja populaarikulttuurin tuotteissa. Ai­neiston analyysissä on käytetty löyhästi diskurssianalyyttistä luentaa sekä erilaisten ”vastapuheen” muotojen tarkastelua.

Suomalaisten suhtautuminen islamiin ja muslimeihin on sekularisaatiokehityksen luomien, varau­tuneesti uskontoon suhtautuvien asenteiden ja orientalismista ammentavien käsitysten leimaamaa, millä on myös konkreettisia seurauksia ja vaikutuksia muslimeiksi kääntyneiden suomalaisnaisten arjessa. Muslimikäännynnäiset ovat kuitenkin osa sekä suomalaista että islamilaista yhteisöä, ja omalla taval­laan osallistuvat näiden uudelleen määrittelyyn uusissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Suomalaiselle ja toisaalta uskonnolliselle identiteetille ja yhteisölle annetaan vaihtelevia merkityksiä, ja nuo merki­tykset vaikuttavat monin tavoin siihen, mihin he itse kokevat kuuluvansa tässä vaihtelevasti kansalai­suuteen, kulttuuriin, etnisyyteen ja uskontoon perustavien kategorioiden järjestelmässä

Asiasanat:sosiaaliantropologia, islamiin kääntyminen, etnisyys, toiseus, islamilainen kulttuuri, suomalainen kulttuuri