"We are together at last, though far apart." Dualismi, hybridisyys ja panteismi Philip Pullmanin fantasiatrilogiassa His Dark Materials
SUNDELL, MAIJU (2010)
SUNDELL, MAIJU
2010
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20649
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20649
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee Philip Pullmanin fantasiatrilogiaa His Dark Materials erityisesti sen muodostamien dualististen oppositioiden, panteismin sekä hybridisyyden kautta. Mahdollisten maailmojen teoriaa mukaillen Pullmanin fantasiamaailmoja käsitellään omina kokonaisuuksinaan, jotka yhdessä muodostavat teoksen universumin. Tarkastelussa jätetään ulos Pullmanin kirjailijaminä ja keskitytään löytämään teosten sisäiset merkitykset analysoimalla niin henkilöhahmoja, teosten rakennetta kuin rakennettua tematiikkaakin. Pavelin käsitysten mukaisesti merkitykset pyritään muodostamaan teosten omassa kontekstissa ja soveltamaan vasta sen jälkeen aktuaaliseen maailmaan.
Tärkeänä lähteenä tutkielmassa toimii Maria Ihosen laaja Pullmanin trilogiaan keskittynyt lisensiaatintyö. Pullman -tutkimuksen piiristä tärkeäksi nousevat myös Millicent Lenzin artikkelit. Fantasian teoriaa sovelletaan sekä angloamerikkalaisesta että mannermaisestakin perinteestä, jolloin päästään paremmin käsiksi nykyfantasian monimuotoisuuteen. Pullmanin fantasian suhde uskontoon on herättänyt kerkustelua ja tuohon keskusteluun otetaan osaa tässäkin tutkielmassa. Tämä tapahtuu purkamalla tieteen ja uskonnon dualismia ja paljastamalla trilogian taustalla vaikuttava panteistinen käsitys universumista.
Olennaisena osana fantasiaa katsotaan tutkielmassa olevan yliluonnollisen saama painoarvo kerronnan maailmassa. Tämän vuoksi fantasian suhteen painotetaan erityisesti sen aiheuttamia efektejä niin lukijassa kuin henkilöhahmoissakin, keskittyen erityisesti ihmeellisyyden tuntuun sekä Tzvetan Todorovin fantastisen käsitteen mukaiseen epäilyyn. Fantasiassa kerrotun muodon naiviuden katsotaan olevan valittu retorinen moodi, joka tasapainottaa sisällön rajatonta vapautta. Parhaimmillaan fantasian katsotaan saavan lukijan näkemään oman aktuaalisen maailmansa toisin, niin sanotusti uusin silmin. Tätä analysoidaan muun muassa Pullmanin trilogian maailmojen rakenteen kautta.
Analyysin tärkein oivallus on Pullmanin näennäisten dualististen oppositioiden purkaminen hybrideiksi ja tuon käsityksen yhdistäminen teoksen panteismiin. Trilogian universumissa muun muassa tieteen ja uskonnon, maskuliinisen ja feminiinisen sekä eläimen ja ihmisen vastakkainasettelut sulavat hybrideiksi, joissa nuo puolet tekevät toisiaan jatkuvasti näkyviksi. Tämä nähdään kantavimpana voimana Pullmanin fantasian monimuotoisuudessa.
Asiasanat:Philip Pullman, fantasia, fantasiakirjallisuus, hybridi, panteismi, dualismi, sekundaarimaailma, primaarimaailma, aktuaalinen maailma
Tärkeänä lähteenä tutkielmassa toimii Maria Ihosen laaja Pullmanin trilogiaan keskittynyt lisensiaatintyö. Pullman -tutkimuksen piiristä tärkeäksi nousevat myös Millicent Lenzin artikkelit. Fantasian teoriaa sovelletaan sekä angloamerikkalaisesta että mannermaisestakin perinteestä, jolloin päästään paremmin käsiksi nykyfantasian monimuotoisuuteen. Pullmanin fantasian suhde uskontoon on herättänyt kerkustelua ja tuohon keskusteluun otetaan osaa tässäkin tutkielmassa. Tämä tapahtuu purkamalla tieteen ja uskonnon dualismia ja paljastamalla trilogian taustalla vaikuttava panteistinen käsitys universumista.
Olennaisena osana fantasiaa katsotaan tutkielmassa olevan yliluonnollisen saama painoarvo kerronnan maailmassa. Tämän vuoksi fantasian suhteen painotetaan erityisesti sen aiheuttamia efektejä niin lukijassa kuin henkilöhahmoissakin, keskittyen erityisesti ihmeellisyyden tuntuun sekä Tzvetan Todorovin fantastisen käsitteen mukaiseen epäilyyn. Fantasiassa kerrotun muodon naiviuden katsotaan olevan valittu retorinen moodi, joka tasapainottaa sisällön rajatonta vapautta. Parhaimmillaan fantasian katsotaan saavan lukijan näkemään oman aktuaalisen maailmansa toisin, niin sanotusti uusin silmin. Tätä analysoidaan muun muassa Pullmanin trilogian maailmojen rakenteen kautta.
Analyysin tärkein oivallus on Pullmanin näennäisten dualististen oppositioiden purkaminen hybrideiksi ja tuon käsityksen yhdistäminen teoksen panteismiin. Trilogian universumissa muun muassa tieteen ja uskonnon, maskuliinisen ja feminiinisen sekä eläimen ja ihmisen vastakkainasettelut sulavat hybrideiksi, joissa nuo puolet tekevät toisiaan jatkuvasti näkyviksi. Tämä nähdään kantavimpana voimana Pullmanin fantasian monimuotoisuudessa.
Asiasanat:Philip Pullman, fantasia, fantasiakirjallisuus, hybridi, panteismi, dualismi, sekundaarimaailma, primaarimaailma, aktuaalinen maailma