Huumorin ja myönteisen elämänasenteen vaikutus stressiin ja fysiologisiin reaktioihin
KORANDER, MARJO (2010)
2010
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20634
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20634
Tiivistelmä
Usko huumorin ja naurun terveyttä edistäviin vaikutuksiin on lisännyt suosiotaan viime vuosina, mutta aikaisemmat tutkimustulokset huumorin terveysvaikutuksesta ovat olleet ristiriitaisia. Huumoria on tutkittu huomattavan vähän psykologiselta ja psykofysiologiselta kannalta, mutta tähänastiset tutkimukset osoittavat mielenkiintoisia muutoksia esim. lepotilaan ja stressikuormitukseen verrattuna.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää huumorin merkitystä terveys- ja mielenterveysriskien kannalta. Tutkimuksessa käytettiin humoristisen elokuvan osaa psykologisten ja fysiologisten muutosten tutkimiseen stressitilanteissa terveillä 35-, 40- ja 45-vuotiailla miespuolisilla koehenkilöillä. Tutkittavat oli jaettu verenpainetason perusteella kolmeen diagnostiseen ryhmään; normaalin verenpaineen eli normotension (systolinen verenpaine, SVP ≤ 140 mmHg tai diastolinen verenpaine, DVP ≤ 90 mmHg), raja-alueen hypertension (SVP 141–159 mmHg tai DVP 91–94 mmHg) ja hypertension (SVP ≥ 160 mmHg tai DVP ≥ 95 mmHg) ryhmään. Tutkittavien verenpainetta seurattiin suoran verenpainemittauksen avulla 30 tunnin ajan (laboratorio, työ, koti). Lisäksi mitattiin syke-, hengitystiheys- ja konduktanssitasoja (ihon sähkönjohtavuus). Tutkittavat osallistuivat psykologisiin stressitesteihin, jotka ryhmiteltiin aktiivisiin psykologisiin testeihin, sosiaalisiin testeihin ja passiivisiin testeihin. Ennen stressitestien alkua tutkittavat rentoutuivat kuulokkeiden kautta kuultavien ohjeiden mukaisesti. Myös jokaisen stressitestin välissä oli lyhyt rentoutusjakso.
Tämän tutkimuksen tärkein tulos oli huumorin rentoutusta vastaava reaktiotapa. Tutkittavat reagoivat siis humoristisen elokuvan katseluun samalla tavalla kuin rentoutukseen. Tutkittavien verenpainetasot sekä hengitystiheys- ja konduktanssitasot nousivat lievästi rentoutukseen verrattuna, mutta sykkeessä nähtiin selvästi huumorin terveydelle edullinen vaikutus; sykereaktiot olivat elokuvan aikana jopa matalampia kuin rentoutuksen aikana. Esille nousi orientaatioreaktio, johon liittyy lukuisia terveydelle edullisia fysiologisia muutoksia, kuten sydämen sykkeen hidastumista.
Nyt tehdyn tutkimuksen tulokset antavat uutta ja tärkeätä tietoa rentoutusmenetelmien ja stressin hallintakeinojen suunnitteluun ja toteutukseen. Jos huumorilla on samanlaisia fysiologisia vaikutuksia kuin rentoutuksella, sen voidaan sanoa kansanterveydellisestikin tärkeä asia ihmisten psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle.
Avainsanat: Huumori, elokuva, orientaatioreaktio, systolinen verenpaine, diastolinen verenpaine, syke, hengitystiheys, konduktanssi
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää huumorin merkitystä terveys- ja mielenterveysriskien kannalta. Tutkimuksessa käytettiin humoristisen elokuvan osaa psykologisten ja fysiologisten muutosten tutkimiseen stressitilanteissa terveillä 35-, 40- ja 45-vuotiailla miespuolisilla koehenkilöillä. Tutkittavat oli jaettu verenpainetason perusteella kolmeen diagnostiseen ryhmään; normaalin verenpaineen eli normotension (systolinen verenpaine, SVP ≤ 140 mmHg tai diastolinen verenpaine, DVP ≤ 90 mmHg), raja-alueen hypertension (SVP 141–159 mmHg tai DVP 91–94 mmHg) ja hypertension (SVP ≥ 160 mmHg tai DVP ≥ 95 mmHg) ryhmään. Tutkittavien verenpainetta seurattiin suoran verenpainemittauksen avulla 30 tunnin ajan (laboratorio, työ, koti). Lisäksi mitattiin syke-, hengitystiheys- ja konduktanssitasoja (ihon sähkönjohtavuus). Tutkittavat osallistuivat psykologisiin stressitesteihin, jotka ryhmiteltiin aktiivisiin psykologisiin testeihin, sosiaalisiin testeihin ja passiivisiin testeihin. Ennen stressitestien alkua tutkittavat rentoutuivat kuulokkeiden kautta kuultavien ohjeiden mukaisesti. Myös jokaisen stressitestin välissä oli lyhyt rentoutusjakso.
Tämän tutkimuksen tärkein tulos oli huumorin rentoutusta vastaava reaktiotapa. Tutkittavat reagoivat siis humoristisen elokuvan katseluun samalla tavalla kuin rentoutukseen. Tutkittavien verenpainetasot sekä hengitystiheys- ja konduktanssitasot nousivat lievästi rentoutukseen verrattuna, mutta sykkeessä nähtiin selvästi huumorin terveydelle edullinen vaikutus; sykereaktiot olivat elokuvan aikana jopa matalampia kuin rentoutuksen aikana. Esille nousi orientaatioreaktio, johon liittyy lukuisia terveydelle edullisia fysiologisia muutoksia, kuten sydämen sykkeen hidastumista.
Nyt tehdyn tutkimuksen tulokset antavat uutta ja tärkeätä tietoa rentoutusmenetelmien ja stressin hallintakeinojen suunnitteluun ja toteutukseen. Jos huumorilla on samanlaisia fysiologisia vaikutuksia kuin rentoutuksella, sen voidaan sanoa kansanterveydellisestikin tärkeä asia ihmisten psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle.
Avainsanat: Huumori, elokuva, orientaatioreaktio, systolinen verenpaine, diastolinen verenpaine, syke, hengitystiheys, konduktanssi