Kirjasto 2.0 suomalaisissa kirjasto- ja informaatioalan lehdissä - käsiteanalyysi
SARAMÄKI, ANNUKKA (2010)
2010
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20632
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20632
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia käsiteanalyysin keinoin, millaisia ominaisuuksia, ennakkoehtoja, seurauksia ja lähikäsitteitä kirjasto 2.0:n käsitteeseen suomalaisessa kirjasto- ja informaatioalan lehtikirjoittelussa liitetään. Kirjasto 2.0:lla tarkoitetaan web 2.0 -sovellusten saavuttaman suosion seurauksena syntynyttä palvelumallia, jonka tavoitteena on integroida web 2.0:n ideoita, toimintatapoja ja teknologioita kirjastoalalle. Käsitteen sisällöstä on kuitenkin esitetty moninaisia näkemyksiä ja mielipiteitä alan kirjallisuudessa sekä verkkokeskusteluissa, eikä täyttä yhteisymmärrystä ominaispiirteistä ole. Tieteelliselle käsitteen määrittelylle on siis tarvetta.
Tutkimusaineistona käytin vuosina 2006-2009 ilmestyneitä Kirjastolehden, Signumin ja Tietoasiantuntijan artikkeleja, jotka käsittelivät tai sivusivat kirjasto 2.0:aa ja sen sisältöjä. Analysoin tutkimusaineiston käyttäen hoitotieteitä varten luotua Walkerin ja Avantin käsiteanalyysitekniikkaa, jonka tavoitteena on tuottaa tutkittavasta käsitteestä sen keskeisimmät ominaispiirteet. Lisäksi analyysissä etsittiin käsitteen ennakkoehtoja, seurauksia ja mahdollisia lähikäsitteitä.
Käsiteanalyysissä kävi ilmi, että kirjasto 2.0:n ominaisuuksia ovat osallistuva käyttäjä, uusi työskentelykulttuuri, radikaali käyttäjiin luottaminen, kirjastonhoitaja 2.0, sisältöjen avaaminen, avoimet rajapinnat, vuorovaikutus, yksityisyyden hallinta, toimintaympäristön laajentuminen, markkinointi ja verkkonäkyvyys, yhdessä toimimisen kulttuuri sekä uusi kirjastotila. Käsitteen ennakkoehdot puolestaan ovat muuttunut tiedonkäsitys, kasvava kilpailu sekä yhteisöpalvelujen ja amatöörien ilmaismedian nousu. Seurauksiin lukeutuvat uudenlaiset lukutaidot, wikimäiset tietoratkaisut, sopivien sovellusten valinta, luetteloiden vapauttaminen, töiden ja resurssien uudelleen organisointi sekä kirjastojen välisen yhteistyön tiivistyminen. Lähikäsitteet osoittautuivat tutkimuksessa toissijaisiksi, mutta sellaisiksi voidaan laskea web 2.0, kirjastonhoitaja 2.0 ja informaatiolukutaito 2.0.
Ominaisuudet jakautuivat viiden näkökulman mukaan käyttäjiä, kirjastotyötä, kirjastojärjestelmiä ja verkkokirjastoja, Internetin yhteisöllisiä verkkokirjastoja sekä toimintakulttuuria koskeviksi ominaisuuksiksi. Keskeisimmäksi näkökulmaksi suomalaisessa alan keskustelussa nousi kirjastojärjestelmät ja verkkokirjastot, joka sai eniten mainintoja tutkimusaineistossa. Käyttäjistä puolestaan kirjoitettiin varsin paljon, mutta tekemisen objekteina, minkä myötä puhdas käyttäjänäkökulma jäi vähälle huomiolle. Kaiken kaikkiaan lehtikirjoittelu oli lievästä järjestelmäpainotteisuudesta huolimatta varsin monipuolista. Käsitteen kirjasto 2.0 erilaiset näkökulmat tulivat tutkimuksessa esiin.
Asiasanat:web 2.0, sosiaalinen media, kirjasto 2.0, käsiteanalyysi, kirjastopalvelut, kirjastonkäyttäjät, verkkokirjastot, ammattilehdet
Tutkimusaineistona käytin vuosina 2006-2009 ilmestyneitä Kirjastolehden, Signumin ja Tietoasiantuntijan artikkeleja, jotka käsittelivät tai sivusivat kirjasto 2.0:aa ja sen sisältöjä. Analysoin tutkimusaineiston käyttäen hoitotieteitä varten luotua Walkerin ja Avantin käsiteanalyysitekniikkaa, jonka tavoitteena on tuottaa tutkittavasta käsitteestä sen keskeisimmät ominaispiirteet. Lisäksi analyysissä etsittiin käsitteen ennakkoehtoja, seurauksia ja mahdollisia lähikäsitteitä.
Käsiteanalyysissä kävi ilmi, että kirjasto 2.0:n ominaisuuksia ovat osallistuva käyttäjä, uusi työskentelykulttuuri, radikaali käyttäjiin luottaminen, kirjastonhoitaja 2.0, sisältöjen avaaminen, avoimet rajapinnat, vuorovaikutus, yksityisyyden hallinta, toimintaympäristön laajentuminen, markkinointi ja verkkonäkyvyys, yhdessä toimimisen kulttuuri sekä uusi kirjastotila. Käsitteen ennakkoehdot puolestaan ovat muuttunut tiedonkäsitys, kasvava kilpailu sekä yhteisöpalvelujen ja amatöörien ilmaismedian nousu. Seurauksiin lukeutuvat uudenlaiset lukutaidot, wikimäiset tietoratkaisut, sopivien sovellusten valinta, luetteloiden vapauttaminen, töiden ja resurssien uudelleen organisointi sekä kirjastojen välisen yhteistyön tiivistyminen. Lähikäsitteet osoittautuivat tutkimuksessa toissijaisiksi, mutta sellaisiksi voidaan laskea web 2.0, kirjastonhoitaja 2.0 ja informaatiolukutaito 2.0.
Ominaisuudet jakautuivat viiden näkökulman mukaan käyttäjiä, kirjastotyötä, kirjastojärjestelmiä ja verkkokirjastoja, Internetin yhteisöllisiä verkkokirjastoja sekä toimintakulttuuria koskeviksi ominaisuuksiksi. Keskeisimmäksi näkökulmaksi suomalaisessa alan keskustelussa nousi kirjastojärjestelmät ja verkkokirjastot, joka sai eniten mainintoja tutkimusaineistossa. Käyttäjistä puolestaan kirjoitettiin varsin paljon, mutta tekemisen objekteina, minkä myötä puhdas käyttäjänäkökulma jäi vähälle huomiolle. Kaiken kaikkiaan lehtikirjoittelu oli lievästä järjestelmäpainotteisuudesta huolimatta varsin monipuolista. Käsitteen kirjasto 2.0 erilaiset näkökulmat tulivat tutkimuksessa esiin.
Asiasanat:web 2.0, sosiaalinen media, kirjasto 2.0, käsiteanalyysi, kirjastopalvelut, kirjastonkäyttäjät, verkkokirjastot, ammattilehdet