Nälkää vastaan - Herbert Hooverin avustusorganisaatioiden toiminta Suomessa ja Tampereella 1919-1920.

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee ensimmäisestä maailmansodasta alkunsa saanutta amerikkalaista avustustyötä Eurooppaan. Avustustyön keskeinen henkilö oli Herbert Hoover, kaivosinsinööri, joka sodan myötä tuli kiskaistuksi mukaan elintarvikehuollon järjestämiseen. Hooverista tuli lopulta sodan päätyttyä koko Euroopan elintarvikehuollosta vastannut henkilö ja hänen vaikutuksensa taistelussa nälkää vastaan Euroopassa oli merkittävä. Hooverin organisaatioiden apu ulottui myös Suomeen ja Tampereelle, missä apua jakoivat Suomen Lasten Avustustoimikunta ja Tampereen Keskusapukomitea. Tutkielmassa tarkastellaan avustustyötä Euroopan, Suomen ja Tampereen tasolla, jolloin saadaan kuvaa toiminnasta eri portailta.

Erityisen tarkastelun on kysymys siitä, miten Hooverin avustusorganisaatiot toimivat Suomessa ja Tampereella vuosina 1919-1920. Suomen elintarvikekysymystä on tutkittu paljon, mutta Hooverin organisaatioista, erityisesti lastenavusta, ei suomalaista tutkimusta ole. Yhdysvalloissa Hooverin organisaatioita on sen sijaan käsitelty paljon ja tästä aineistosta on ollut suurta hyötyä tutkielman teossa. Hooverin organisaatioita koskeva lähdemateriaali onkin tässä työssä juuri amerikkalaisia tutkimuksia ja dokumenttikokoelmia taistelusta nälkää vastaan. Suomen Lasten Avustustoimikunnasta ei paljoa lähteitä etsinnöistä huolimatta löytynyt, joten senkin kohdalla on ollut turvauduttava osin amerikkalaisiin lähteisiin. Onneksi kuitenkin Sosiaalisessa Aikakauskirjassa julkaistiin toimikunnan toimintakertomus vuonna 1920. Siitä sekä muutamista Kansallisarkistosta löytyneistä papereista saadaan sen toiminnasta melko hyvä kuva. Tampereen Keskusapukomitean arkisto sen sijaan kattaa kokouspöytäkirjoja, kirjeitä yms. koko sen toiminnan ajalta. Keskusapukomitean paperit ovatkin erinomainen lähde, kun halutaan tarkastella avustusten jakoa paikallisella tasolla.

Suomi pääsi Hooverin avustuksista osalliseksi, kun ulkopoliittiset esteet - saksalaissuuntaus ja länsivaltojen tunnustus Suomen itsenäisyydelle - olivat selvitetyt keväällä 1919. Suomi sai avustuksia pääasiassa kahdelta Hooverin organisaatiolta. Kevään 1919 avustukset tulivat American Relief Administrationilta, joka oli perustettu huolehtimaan Yhdysvaltojen hallinnon avustusten jaosta Euroopassa. Kesällä avustukset muuttuivat lähinnä lastenavuksi Hooverin perustettua American Relief Administration European Children's Fund (ARAECF), joka oli yksityinen hyväntekeväisyysjärjestö. Sen tehtävä oli taistella erityisesti lasten nälkää vastaan. Lastenavun periaatteena oli, ettei se saanut perustua muuhun kuin tarpeeseen. Poliittiset, yhteiskunnalliset, uskonnolliset yms. seikat eivät saaneet vaikuttaa avun myöntämiseen.

Suomen Lasten Avustustoimikunta huolehti lastenavun jakamisesta Suomessa. Sen jäsenet olivat mm. sosiaalihuollon ja lääketieteen asiantuntijoita valtakunnan huipulta, joten toiminta oli hyvissä käsissä. Toimikunnan perustamiseen ei näytä liittyneen poliittisia ristiriitoja, sillä keskustelut niin valtiopäivillä kuin lehdistössäkin jäivät vähäisiksi.

Vuoden kestäneellä toimikaudellaan Avustustoimikunta ruokki parhaimmillaan noin 128 000 ihmistä kuukaudessa. Määrää voi pitää Suomen kokoisessa maassa merkittävänä. Avustustyö kohdistui pääasiassa lapsiin, mikä sopi ajan yhteiskunnallisiin ja sosiaalipoliittisiin oloihin. Sisällissodan jälkeen yhteiskuntaa ryhdyttiin rakentamaan uudestaan ja erityisesti lapsiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Avustustoimikunta jakoi avustukset ARAECF:n periaatteiden mukaisesti, jolloin avustusten voidaan katsoa lisänneen tasa-arvoa entisten punaisten ja valkoisten perheiden välillä sisällissodan jälkeisessä Suomessa.

Tampereen Keskusapukomitean toiminta alkoi syksyllä 1919. Se toimitti apua Tampereen kaupungin alueella tuhansille ihmisille. Keskusapukomitea koostui merkittävistä kunnallisista toimijoista, joilla voidaan katsoa olleen varsin hyvät edellytykset toimia menestyksellä avustusten jaossa. Tampereen Keskusapukomitea jakoi kymmeniä tuhansia tonneja ruokaa sekä vaatteita noin 500 000 markalla. Kun tätä vertaa esimerkiksi Tampereen köyhäinhoidon kuluihin vuonna 1920, jotka olivat 610 00 markkaa, voidaan Hooverin avustustoimintaa tehokkaasti järjestettynä pitää paikallisestikin merkittävänä.

Suomen Lasten Avustustoimikunnan ja Tampereen Keskusapukomitean toiminta oli vain pieni osa sitä valtavaa avustusorganisaatioiden ja -työn määrää Euroopassa, jossa Herbert Hoover oli osallisena yli 10 vuotta. Niiden toiminnan tarkastelu antaa kuitenkin hyvän kuvan avustusten jakamisesta ruohonjuuritasolla ja siitä tehokkuudesta, jolla tämä siihen asti laajin avustusoperaatio toimi; apu todella löysi sitä tarvitsevat.

Asiasanat:Yhdysvallat, Suomi, Tampere, Elintarvikehuolto, Elintarvikeapu, Lastenhuolto, Hyväntekeväisyys, Kansainvälinen apu, Nälkä