Les articles français, un casse-tête pour les étudiants finlandais : analyse des fautes de 366 rédactions de l?épreuve du français du baccalauréat
WIIK, LIISA (2010)
WIIK, LIISA
2010
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20629
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20629
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee ranskan kielen artikkelijärjestelmää ja erityisesti siihen liittyviä ongelmia suomalaisten opiskelijoiden näkökulmasta. Artikkelit ovat tärkeä osa ranskan kieltä ja kieliopillistumisen myötä niistä on tullut lähes pakollisia syntaktisia elementtejä. Ranskan artikkelijärjestelmä on hyvin rikas ja monipuolinen, kun taas suomen kielessä ei artikkeleita ole. Ei siis ole ihme, että suomenkieliset ranskan opiskelijat kokevat ranskan artikkelit usein vaikeiksi.
Aineistoni koostuu 366 ranskan ylioppilasaineesta vuosilta 2003–2005. Aineiden joukossa on 152 pitkän ranskan ainetta sekä 214 lyhyen oppimäärän ainetta, joiden artikkelivirheet olen luokitellut ja analysoinut. Aineiston analysoinnissa käytän virheanalyysin menetelmää, johon liittyy vahvasti kontrastiivisuus, sillä ranskan ja suomen kieliopillisia rakenteita verrataan paljon toisiinsa. Tutkimukseni on ennen kaikkea kvalitatiivinen, mutta myös kvantitatiivinen.
Tutkimustuloksista ilmenee, että suomalaisten ranskan opiskelijoiden artikkelien hallinnassa on paljon puutteita. Virheitä esiintyy hyvin monissa erilaisissa rakenteissa, muun muassa määrän ilmauksissa, kieltomuodoissa, yhdyssanoissa, genetiivi- ja verbirakenteissa sekä predikatiivin ja eri prepositioiden yhteydessä. Opiskelijoilla on erityisesti taipumusta jättää artikkelit pois, mutta myös oikean artikkelin valinta näyttää tuottavan vaikeuksia.
Yllättävää tuloksissa on se, että opiskelijoiden taso (pitkä/lyhyt oppimäärä) ei näytä juurikaan vaikuttavan virheiden määrään tai niiden laatuun. Samat virheet toistuvat kummassakin ryhmässä. Mainittakoon kuitenkin, että lyhyen ranskan opiskelijat tekevät enemmän virheitä, jotka liittyvät partitiiviin ja nolla-artikkeliin kuin pitkän ranskan opiskelijat, jotka puolestaan tekevät paljon epämääräiseen artikkeliin liittyviä virheitä.
Suomen kielen negatiivinen vaikutus eli interferenssi vaikuttaa merkittävältä syyltä opiskelijoiden virheisiin, mutta myös eräät ranskan kielen rakenteet saattavat häiritä uusien sääntöjen oppimista ja näin ollen vaikuttaa virheiden syntyyn. Näitä kohdekielen omasta järjestelmästä johtuvia virheitä kutsutaan intralingvaalisiksi virheiksi.
Tutkimukseni voidaan nähdä myös pedagogisena, koska siitä hyötyvät niin ranskan opiskelijat kuin opettajatkin. Esitän lopuksi myös joitakin ehdotuksia siitä, mitä ranskan artikkelien opetuksessa ja oppimisessa tulisi ottaa huomioon, jotta oppimisprosessia voitaisiin mahdollisesti helpottaa ja oppimistuloksia parantaa.
Asiasanat:virheanalyysi, artikkelivirheet, määräinen artikkeli, epämääräinen artikkeli, partitiivi, nolla-artikkeli, interferenssi
Aineistoni koostuu 366 ranskan ylioppilasaineesta vuosilta 2003–2005. Aineiden joukossa on 152 pitkän ranskan ainetta sekä 214 lyhyen oppimäärän ainetta, joiden artikkelivirheet olen luokitellut ja analysoinut. Aineiston analysoinnissa käytän virheanalyysin menetelmää, johon liittyy vahvasti kontrastiivisuus, sillä ranskan ja suomen kieliopillisia rakenteita verrataan paljon toisiinsa. Tutkimukseni on ennen kaikkea kvalitatiivinen, mutta myös kvantitatiivinen.
Tutkimustuloksista ilmenee, että suomalaisten ranskan opiskelijoiden artikkelien hallinnassa on paljon puutteita. Virheitä esiintyy hyvin monissa erilaisissa rakenteissa, muun muassa määrän ilmauksissa, kieltomuodoissa, yhdyssanoissa, genetiivi- ja verbirakenteissa sekä predikatiivin ja eri prepositioiden yhteydessä. Opiskelijoilla on erityisesti taipumusta jättää artikkelit pois, mutta myös oikean artikkelin valinta näyttää tuottavan vaikeuksia.
Yllättävää tuloksissa on se, että opiskelijoiden taso (pitkä/lyhyt oppimäärä) ei näytä juurikaan vaikuttavan virheiden määrään tai niiden laatuun. Samat virheet toistuvat kummassakin ryhmässä. Mainittakoon kuitenkin, että lyhyen ranskan opiskelijat tekevät enemmän virheitä, jotka liittyvät partitiiviin ja nolla-artikkeliin kuin pitkän ranskan opiskelijat, jotka puolestaan tekevät paljon epämääräiseen artikkeliin liittyviä virheitä.
Suomen kielen negatiivinen vaikutus eli interferenssi vaikuttaa merkittävältä syyltä opiskelijoiden virheisiin, mutta myös eräät ranskan kielen rakenteet saattavat häiritä uusien sääntöjen oppimista ja näin ollen vaikuttaa virheiden syntyyn. Näitä kohdekielen omasta järjestelmästä johtuvia virheitä kutsutaan intralingvaalisiksi virheiksi.
Tutkimukseni voidaan nähdä myös pedagogisena, koska siitä hyötyvät niin ranskan opiskelijat kuin opettajatkin. Esitän lopuksi myös joitakin ehdotuksia siitä, mitä ranskan artikkelien opetuksessa ja oppimisessa tulisi ottaa huomioon, jotta oppimisprosessia voitaisiin mahdollisesti helpottaa ja oppimistuloksia parantaa.
Asiasanat:virheanalyysi, artikkelivirheet, määräinen artikkeli, epämääräinen artikkeli, partitiivi, nolla-artikkeli, interferenssi