"Viidakkorummut pärisee!" Yleinen kirjasto ja muut musiikinharrastajien tiedonlähteet
KOSKENKORVA, JENNI (2010)
2010
Informaatiotutkimus - Information Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20626
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20626
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen merkitys yleisten kirjastojen musiikkiosastoilla on musiikkiopistossa opiskelevien musiikinharrastajien harrastuksen tukijana. Lisäksi pyrittiin luomaan yleiskuva musiikkiopistossa opiskelevien musiikinharrastajien tiedonlähteistä ja yleisten kirjastojen musiikkiosastojen asemasta muiden tiedonlähteiden joukossa. Musiikkiosastojen merkitystä on tärkeää tutkia, jotta ne osaisivat kehittää palveluitaan käyttäjien tarpeita vastaaviksi. Empiirinen aineisto koottiin keväällä 2009 teemahaastatteluilla 18 Pirkanmaan musiikkiopiston opiskelijalta. Heistä puolet opiskeli klassisella linjalla ja puolet pop/jazz-linjalla. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Musiikillisen tiedon hankintakanavien, tiedonlähteiden sekä materiaalinlähteiden rajaa on melko vaikeaa vetää. Tässä tutkimuksessa nämä käsitteet on yhdistetty termin tiedonlähteet alle. Tutkimus osoitti, että yleisten kirjastojen musiikkiosastot ovat säilyttäneet musiikinharrastajien lukuisista muista tiedonlähteistä huolimatta vahvan asemansa. Musiikkiopistolinjojen tuloksilla ei ollut merkittäviä eroavaisuuksia. Erityisesti musiikkiosastoa käytettiin joko musiikkiopisto-opintoihin tai itsenäiseen opiskeluun liittyvien materiaalien hankintaan. Suurin merkitys sillä oli nuottien välittäjänä sekä harjoittelun tueksi kuunneltavan musiikin välittäjänä. Mahdollisuus harjoitella musiikkihuoneessa oli tärkeä monille musiikkiopistolaisille.
Muista lähteistä hankittiin etupäässä huvin vuoksi käytettäviä musiikkiaineistoja. Musiikinharrastajien muista tiedonlähteistä tärkeimpiä olivat internet ja henkilölähteet. Niiden kautta hankittiin monenlaisia musiikillisia tietoja ja materiaaleja. Tietoa välittävistä materiaaleista tärkeimpiä olivat nuotit ja cd-levyt. Musiikin kuunteleminen oli cd-levyjen lisäksi hyvin yleistä internetin maksuttomien musiikinkuuntelupalveluiden kautta. Usein tietoa ja materiaaleja lähdettiin hankkimaan siitä lähteestä, mikä oli helpoiten saatavilla tai josta tiedettiin löytyvän tarvittava tieto tai materiaali.
Musiikkiopistolaisten musiikkiosastoon kohdistuvissa toiveissa painottui erityisesti kokoelman ajanmukaisuus ja monipuolisuus. Kokoelmiin toivottiin enemmän myös uutta musiikkia. Harvinaisempien levytyksien ja pienempienkin yhtyeiden levyjen löytymistä kokoelmista arvostettiin. Kirjastolla nähtiin olevan musiikkia arvottamaton, musiikillisesti yleissivistävä tehtävä.
Tutkimusta voitaisiin jatkaa selvittämällä, mitkä tekijät vaikuttavat valittuun tiedonlähteeseen. Myös musiikillisen tiedon tarpeiden ja hankinnan erityispiirteitä tulisi määritellä tarkemmin, jotta yleisten kirjastojen musiikkiosastot voisivat pyrkiä vastaamaan näihin tiedontarpeisiin vielä tehokkaammin.
Asiasanat:Tiedonhankinta, tiedonlähteet, tiedontarpeet, harrastukset, musiikki
Musiikillisen tiedon hankintakanavien, tiedonlähteiden sekä materiaalinlähteiden rajaa on melko vaikeaa vetää. Tässä tutkimuksessa nämä käsitteet on yhdistetty termin tiedonlähteet alle. Tutkimus osoitti, että yleisten kirjastojen musiikkiosastot ovat säilyttäneet musiikinharrastajien lukuisista muista tiedonlähteistä huolimatta vahvan asemansa. Musiikkiopistolinjojen tuloksilla ei ollut merkittäviä eroavaisuuksia. Erityisesti musiikkiosastoa käytettiin joko musiikkiopisto-opintoihin tai itsenäiseen opiskeluun liittyvien materiaalien hankintaan. Suurin merkitys sillä oli nuottien välittäjänä sekä harjoittelun tueksi kuunneltavan musiikin välittäjänä. Mahdollisuus harjoitella musiikkihuoneessa oli tärkeä monille musiikkiopistolaisille.
Muista lähteistä hankittiin etupäässä huvin vuoksi käytettäviä musiikkiaineistoja. Musiikinharrastajien muista tiedonlähteistä tärkeimpiä olivat internet ja henkilölähteet. Niiden kautta hankittiin monenlaisia musiikillisia tietoja ja materiaaleja. Tietoa välittävistä materiaaleista tärkeimpiä olivat nuotit ja cd-levyt. Musiikin kuunteleminen oli cd-levyjen lisäksi hyvin yleistä internetin maksuttomien musiikinkuuntelupalveluiden kautta. Usein tietoa ja materiaaleja lähdettiin hankkimaan siitä lähteestä, mikä oli helpoiten saatavilla tai josta tiedettiin löytyvän tarvittava tieto tai materiaali.
Musiikkiopistolaisten musiikkiosastoon kohdistuvissa toiveissa painottui erityisesti kokoelman ajanmukaisuus ja monipuolisuus. Kokoelmiin toivottiin enemmän myös uutta musiikkia. Harvinaisempien levytyksien ja pienempienkin yhtyeiden levyjen löytymistä kokoelmista arvostettiin. Kirjastolla nähtiin olevan musiikkia arvottamaton, musiikillisesti yleissivistävä tehtävä.
Tutkimusta voitaisiin jatkaa selvittämällä, mitkä tekijät vaikuttavat valittuun tiedonlähteeseen. Myös musiikillisen tiedon tarpeiden ja hankinnan erityispiirteitä tulisi määritellä tarkemmin, jotta yleisten kirjastojen musiikkiosastot voisivat pyrkiä vastaamaan näihin tiedontarpeisiin vielä tehokkaammin.
Asiasanat:Tiedonhankinta, tiedonlähteet, tiedontarpeet, harrastukset, musiikki