Köyhiä ja kipeitä. Eläkemahdollisuuksien selvittelyn asiakkaat Porissa.
VANHATALO, MARIA (2010)
2010
Sosiaalityö, Pori - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20621
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20621
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella Porin seudun työvoiman palvelukeskuksessa toimivan eläkemahdollisuuksien selvittelyhankkeen (ELMA-hankkeen) asiakkaita. ELMA-työ on työ- ja elinkeinotoimiston kustantamaa dosentti Ilkka Taipaleen eläke-edellytysten selvittelyn malliin pohjautuvaa työtä, jossa selvitetään työttömien ihmisten työkykyisyyttä ja edellytyksiä päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Porin kaupungin aikuissosiaalityön toimisto ja työ- ja elinkeinotoimisto ovat kumpikin yhteistyössä järjestäneet hankkeeseen yhden sosiaalityöntekijän ja yhden työvoimaohjaajan työpanoksen. Itse olen työskennellyt osa-aikaeläkkeen sijaisena ELMA-hankkeessa kaksi vuotta.
Olen kiinnostunut siitä, millaisia tilanteita asiakkaiden elämään on kuulunut ja mitä he itse kertovat itsestään. Käytän tähän kysymykseen vastatakseni kahdenlaista aineistoa. Olen kerännyt huhtikuussa 2009 kaikista sillä hetkellä ELMA-hankkeen asiakkaana olleista 105 porilaisesta tietoja työssäni käytössä olevien tietojärjestelmien, työvoiman palvelukeskusen TYPPI-järjestelmän, työvoimahallinnon URA-järjestelmän, Porin sosiaalitoimen Effica-järjestelmän ja Kelan Soky-järjestelmän Tiedot koskevat asiakkaidemme sosiaalitoimen asiakkuutta, työhistoriaa ja Kelan etuuksien käyttöä. Analysoin tiedot SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Toisena aineistona käytin kuuden asiakkaan eläke-edellytysten selvittelyyn liittyviä haastatteluita asiakkaan elämänhistoriastaa, nykyisestä sosiaalisesta tilanteesta ja työkykyisyydestä. Haastattelut analysoin Harvey Sacksin kehittämällä kategoria-analyysilla.
Tutkimukseni metodologinen tausta sitoutuu realistiseen tutkimusotteeseen, jonka perusteella voidaan tehdä oletuksia ja havaintoja sekä fyysisestä, olemassa olevasta todellisuudesta kuin myös sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja siinä syntyvästä sosiaalisesta järjestyksestä, joka suuntaa toimintaamme. Realistinen tutkimusote sopii mielestäni hyvin tutkimukseen, jossa keskustellaan paljon ihmisten arjesta ja järjestelmiin ja rakenteisiin liittyvistä kysymyksistä, kuten eri asiakkuuksista.
Analyysin perusteella ELMA-asiakkaat ovat sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että kulttuurisesti heikossa asemassa. Pitkäaikaistyöttöminä toimeentulotuen hakijoina ja matalan koulutuksen saaneina tai hankkineina sairaina ihmisinä heidän asemansa sosiaalityön asiakkaina ei ole paras mahdollinen, kun asiaa tarkastellaan niiden aktivointivaatimusten ja sosiaalityöhön kohdistettujen kontrollivaatimusten valossa. ELMA-asiakkaat jäävät marginaaliin nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa. Kuntouttavia, erityisesti sosiaalisen kuntoutuksen, menetelmiä tulisi kehittää ja toteuttaa lyhyempien kuntoutustukijaksojen aikana kuntoutustuen perusteena.
Avainsanat: eläkemahdollisuuksin selvittely, ELMA-hanke, tieteellinen realismi, kategoria-analyysi, työkyvyttömyys, sosiaalityö
Olen kiinnostunut siitä, millaisia tilanteita asiakkaiden elämään on kuulunut ja mitä he itse kertovat itsestään. Käytän tähän kysymykseen vastatakseni kahdenlaista aineistoa. Olen kerännyt huhtikuussa 2009 kaikista sillä hetkellä ELMA-hankkeen asiakkaana olleista 105 porilaisesta tietoja työssäni käytössä olevien tietojärjestelmien, työvoiman palvelukeskusen TYPPI-järjestelmän, työvoimahallinnon URA-järjestelmän, Porin sosiaalitoimen Effica-järjestelmän ja Kelan Soky-järjestelmän Tiedot koskevat asiakkaidemme sosiaalitoimen asiakkuutta, työhistoriaa ja Kelan etuuksien käyttöä. Analysoin tiedot SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Toisena aineistona käytin kuuden asiakkaan eläke-edellytysten selvittelyyn liittyviä haastatteluita asiakkaan elämänhistoriastaa, nykyisestä sosiaalisesta tilanteesta ja työkykyisyydestä. Haastattelut analysoin Harvey Sacksin kehittämällä kategoria-analyysilla.
Tutkimukseni metodologinen tausta sitoutuu realistiseen tutkimusotteeseen, jonka perusteella voidaan tehdä oletuksia ja havaintoja sekä fyysisestä, olemassa olevasta todellisuudesta kuin myös sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja siinä syntyvästä sosiaalisesta järjestyksestä, joka suuntaa toimintaamme. Realistinen tutkimusote sopii mielestäni hyvin tutkimukseen, jossa keskustellaan paljon ihmisten arjesta ja järjestelmiin ja rakenteisiin liittyvistä kysymyksistä, kuten eri asiakkuuksista.
Analyysin perusteella ELMA-asiakkaat ovat sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että kulttuurisesti heikossa asemassa. Pitkäaikaistyöttöminä toimeentulotuen hakijoina ja matalan koulutuksen saaneina tai hankkineina sairaina ihmisinä heidän asemansa sosiaalityön asiakkaina ei ole paras mahdollinen, kun asiaa tarkastellaan niiden aktivointivaatimusten ja sosiaalityöhön kohdistettujen kontrollivaatimusten valossa. ELMA-asiakkaat jäävät marginaaliin nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa. Kuntouttavia, erityisesti sosiaalisen kuntoutuksen, menetelmiä tulisi kehittää ja toteuttaa lyhyempien kuntoutustukijaksojen aikana kuntoutustuen perusteena.
Avainsanat: eläkemahdollisuuksin selvittely, ELMA-hanke, tieteellinen realismi, kategoria-analyysi, työkyvyttömyys, sosiaalityö