Kärpäspaperivaikutus Suomessa
MEHTONEN, MIKKO (2010)
2010
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20604
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20604
Tiivistelmä
Kärpäspaperivaikutus on julkistaloudellinen erityiskysymys, jossa valtion kunnalle maksama tuki stimuloi kunnallisia menoja enemmän kuin vastaavan suuruinen mediaanitulon kasvu. Ilmiössä kunta käyttää tuen menoihin eikä lainkaan verohelpotuksiin. Kärpäspaperivaikutuksen taloudellinen ongelma syntyy siitä, että se vääristää voimavarojen tehokasta allokaatiota julkisen ja yksityisen tuotannon kesken. Keskushallinnon maksamien tukien tulisi asettaa kansalaiset samalle viivalle palveluiden ja verojen suhteen siten, että jokaisessa kunnassa on saatavilla sama palvelu ja vero yhdistelmä. Tukien kuuluisi lisätä palvelutarjontaa ja vähentää verojen keräämistarvetta. Kärpäspaperivaikutuksessa jälkimmäistä ei kuitenkaan tapahdu.
Tässä työssä tutkitaan löytyykö kärpäspaperivaikutusta Suomesta. Ilmiötä tutkitaan ekonometrisilla malleilla, joissa kunnallisia menoja selitetään valtionosuuksilla sekä alueen verotettavilla tuloilla. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen tässä työssä kärpäspaperivaikutusta tutkitaan staattisen mallin lisäksi dynaamisella mallilla. Aineistona työssä käytetään kunnista vuosilta 2002-2007 kerättyä paneeliaineistoa.
Staattisissa estimoinneissa havaitaan, että kunnan vastaanottamat tuet stimuloivat kunnallisia menoja jopa noin 22 kertaa enemmän kuin vastaavan suuruinen mediaanitulon kasvu. Tämä voidaan tulkita vahvaksi todisteeksi kärpäspaperivaikutuksesta. Tuloksista havaitaan myös, että ilmiön toteamiseen ei vaikuta estimointimenetelmän valinta. Vaikutus havaitaan sekä kiinteiden että satunnaisten vaikutusten -malleilla. Kärpäspaperivaikutusta etsitään myös eri hallintokuntien menoista. Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen menoista löytyy kärpäspaperivaikutusta.
Kärpäspaperivaikutuksen syytä etsittäessä tutkitaan vaikuttaako kunnan maaseutumaisuus ilmiön esiintymiseen. Jaottelemalla kunnat maaseutumaisiksi, taajaan asutuiksi ja kaupunkimaisiksi halutaan eristää kunnan luokituksen vaikutus tutkittavaan ilmiöön. Tuloksista havaitaan, että kärpäspaperivaikutus on huomattavasti suurempaa maaseutumaisissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Havaintoa vahvistaa myös se, että taajaan asututut kunnat sijoittuivat kertoimien suhteen edellä mainittujen välille.
Asiasanat:kärpäspaperivaikutus, mediaanitulo, valtionosuudet, verotettavat tulot, kunnalliset menot, dynaaminen estimointi, mediaaniäänestäjämalli
Tässä työssä tutkitaan löytyykö kärpäspaperivaikutusta Suomesta. Ilmiötä tutkitaan ekonometrisilla malleilla, joissa kunnallisia menoja selitetään valtionosuuksilla sekä alueen verotettavilla tuloilla. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen tässä työssä kärpäspaperivaikutusta tutkitaan staattisen mallin lisäksi dynaamisella mallilla. Aineistona työssä käytetään kunnista vuosilta 2002-2007 kerättyä paneeliaineistoa.
Staattisissa estimoinneissa havaitaan, että kunnan vastaanottamat tuet stimuloivat kunnallisia menoja jopa noin 22 kertaa enemmän kuin vastaavan suuruinen mediaanitulon kasvu. Tämä voidaan tulkita vahvaksi todisteeksi kärpäspaperivaikutuksesta. Tuloksista havaitaan myös, että ilmiön toteamiseen ei vaikuta estimointimenetelmän valinta. Vaikutus havaitaan sekä kiinteiden että satunnaisten vaikutusten -malleilla. Kärpäspaperivaikutusta etsitään myös eri hallintokuntien menoista. Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen menoista löytyy kärpäspaperivaikutusta.
Kärpäspaperivaikutuksen syytä etsittäessä tutkitaan vaikuttaako kunnan maaseutumaisuus ilmiön esiintymiseen. Jaottelemalla kunnat maaseutumaisiksi, taajaan asutuiksi ja kaupunkimaisiksi halutaan eristää kunnan luokituksen vaikutus tutkittavaan ilmiöön. Tuloksista havaitaan, että kärpäspaperivaikutus on huomattavasti suurempaa maaseutumaisissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Havaintoa vahvistaa myös se, että taajaan asututut kunnat sijoittuivat kertoimien suhteen edellä mainittujen välille.
Asiasanat:kärpäspaperivaikutus, mediaanitulo, valtionosuudet, verotettavat tulot, kunnalliset menot, dynaaminen estimointi, mediaaniäänestäjämalli