Objektisuhdeteoriaan perustuvan intensiivisen hoidon vaikuttavuus: Tapaustutkimus parantumisen kokemisesta, selitysmalleista ja hoidon vaiheista

Abstract

Työssäni on tarkoituksena tutkia, miten potilaat kokevat epävakaan persoonallisuushäiriön hoitamiseen kehitetyn objektisuhdeteoriaan perustuvan menetelmän. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa tutkin haastattelemalla yhden epävakaasta persoonallisuushäiriöstä intensiivisen hoidon avulla parantuneen (ei täytä enää yhtäkään epävakaan persoonallisuushäiriön diagnostista kriteeriä) käsityksiä sairauden ja paranemisen syistä, hoidon vaiheista ja paranemisen aiheuttamista muutoksista itsessä. Työssä on siis tarkoitus kartoittaa myös objektisuhdeteoriaan perustuvan kaksivuotisen hoitomallin hoidon tuloksellisuutta kysymällä siitä hoidon ”asiantuntijalta” eli hoidon onnistuneesti läpikäyneeltä ihmiseltä hänen kokemuksistaan kyseessä olevasta hoidosta ja hänen käsityksiään myös epävakaasta persoonallisuushäiriöstä. Tutkimusmenetelmänä käytin supportiivista ja strukturoitua haastattelua, jossa kysyin epävakaasta persoonallisuushäiriöstä parantuneelta suoria kysymyksiä, joihin hän vastasi. Viitekehyksenä tutkittavassa epävakaan persoonallisuuden hoidossa oli objektisuhdeteoria, jonka mukaan ihmisen persoonallisuus kehittyy vähitellen vuorovaikutuksessa häntä hoitaviin aikuisiin ja se voi kehityksen eri vaiheissa häiriytyä. Koko henkilökunta oli saanut tähän koulutuksen. Teorian hoidollinen sovellutus on päiväsairaalan itsensä kehittämä. Yleisesti ottaen tulokset tukevat näkemystä, että jotkut ihmiset voivat parantua epävakaasta persoonallisuushäiriöstä objektisuhdeteoriaan perustuvalla intensiivisellä kaksivuotisella hoidolla, jota annetaan Tampereen Päiväsairaala 2:ssa. Vaikuttaisi siltä, että koko persoonallisuuden rakenne korjaantuu, eikä vain niin, että hoidon käynyt oppii selviämään paremmin oireitten kanssa. Tällä paranemisella on tietysti merkitystä yksilölle itselleen, hänen perheelleen ja lähiympäristölleen sekä yhteiskunnalle esimerkiksi taloudellista merkitystä.

Avainsanat: epävakaa persoonallisuushäiriö, hoidon vaiheet, hoidon vaikuttavuus, muutokset itsessä, objektisuhdeteoria, parantumisen kokeminen, parantumisen selitysmallit, persoonallisuuden kehittyminen, tapaustutkimus