MAAILMOJEN VERKOSTOSSA. Fantasiafiktion maailmojen rakentuminen ja välittyminen China Miévillen teoksissa Perdido Street Station, The Scar ja Iron Council
ROINE, HANNA (2010)
ROINE, HANNA
2010
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20578
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20578
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee nykyfantasiakirjailija China Miévillen (s. 1972) teosten Perdido Street Station (2000), The Scar (2002) ja Iron Council (2004) kuvitteellista Bas-Lagin maailmaa. Työssä tarkastellaan sitä, kuinka ja millaisin keinoin Bas-Lagin kaltainen fantastinen maailma kerronnassa rakentuu sekä sitä, kuinka kielellisen esityksen, kertovan diskurssin, vastaanottaja voi sen ymmärtää ja konstruoida.
Bas-Lagin kartoittamisen apuna ja lähtökohtana käytetään kolmea kirjallisuustieteellistä käsitettä tai mallia: maailmaa, näkökulmaa ja tilaa. Analyyseissa törmäytetään toisiinsa fantasiafiktio ja narratologia deskriptiivisen poetiikan hengessä: valtavia universumeja ja kokeellisia olentoja luova fantasiafiktio päästetään haastamaan ja hiomaan kerronnan teorioita ja työkaluja. Maailman rakentumisen ja välittymisen ohella tutkielma pohtii sitä, mikä fantasiafiktiossa lukijoita oikeastaan viehättää. Tässä se haastaa niin fantasiafiktion aiemman tutkimuksen kuin kognitiivisen narratologiankin piirissä tehtyjä perusoletuksia ja väittämiä.
Keskeinen operationaalinen metafora tutkielmassa onkin maailma. Mahdollisten maailmojen poetiikan ja fiktiivisiä mieliä erittelevän narratologian avulla tarkastellaan henkilöhahmojen subjektiivisten maailmojen ja kertomuksen maailman välisiä suhteita sekä kerronnan dynamiikkaa: konflikteja, törmäyksiä ja ristiriitoja. Näkökulman osalta analyysin kohteena on maailmojen aspektuaalisuus ja lukijan eläytyminen, immersio, kertomuksen maailmaan lukuprosessin aikana. Immersiota tarkasteltaessa pohditaan paitsi henkilöhahmojen subjektiivisen näkökulman merkitystä, myös intertekstuaalisuuden vahvaa painoarvoa fantasia- ja tieteisfiktiossa.
Kaunokirjallisen tilan yhteydessä keskitytään kertomuksen fyysisten tilojen ja paikkojen rooliin lukijan tekemässä maailman konstruoinnissa. Kertomusta ei nähdäkään pelkkänä temporaalisena rakenteena vaan pyritään horjuttamaan ajallisuuteen, toimintaan ja kausaalisuuteen pohjautuvien lähestymistapojen asemaa. Tämä tehdään käsittelemällä kertomuksen maailman fyysisiä, topografisia ja visualisoitavia ulottuvuuksia sekä hahmottelemalla näiden linkittymistä maailmassa elävien henkilöhahmojen fiktiivisiin mieliin.
Kaiken kaikkiaan tutkielmassa tehtävä fantasiafiktion maailmojen kartoittaminen on niin maailman luomisen keinojen kuin luodun illuusion tutkimusta. Se on tutkimusta siitä, kuinka vieraat olennot ja vieras maailma voidaan tavoittaa ja kuvata tämän maailman keinoilla, ja siitä, kuinka lukijan näkeminen kartantekijänä avaa uudella tavalla kaunokirjallisen teoksen lukemisessa ja tulkinnassa tapahtuvia prosesseja kokonaisuudessaan.
Asiasanat:fantasiafiktio, China Miéville, maailma, näkökulma, tila, intertekstuaalisuus, narratologia, deskriptiivinen poetiikka, mahdollisten maailmojen poetiikka, immersio
Bas-Lagin kartoittamisen apuna ja lähtökohtana käytetään kolmea kirjallisuustieteellistä käsitettä tai mallia: maailmaa, näkökulmaa ja tilaa. Analyyseissa törmäytetään toisiinsa fantasiafiktio ja narratologia deskriptiivisen poetiikan hengessä: valtavia universumeja ja kokeellisia olentoja luova fantasiafiktio päästetään haastamaan ja hiomaan kerronnan teorioita ja työkaluja. Maailman rakentumisen ja välittymisen ohella tutkielma pohtii sitä, mikä fantasiafiktiossa lukijoita oikeastaan viehättää. Tässä se haastaa niin fantasiafiktion aiemman tutkimuksen kuin kognitiivisen narratologiankin piirissä tehtyjä perusoletuksia ja väittämiä.
Keskeinen operationaalinen metafora tutkielmassa onkin maailma. Mahdollisten maailmojen poetiikan ja fiktiivisiä mieliä erittelevän narratologian avulla tarkastellaan henkilöhahmojen subjektiivisten maailmojen ja kertomuksen maailman välisiä suhteita sekä kerronnan dynamiikkaa: konflikteja, törmäyksiä ja ristiriitoja. Näkökulman osalta analyysin kohteena on maailmojen aspektuaalisuus ja lukijan eläytyminen, immersio, kertomuksen maailmaan lukuprosessin aikana. Immersiota tarkasteltaessa pohditaan paitsi henkilöhahmojen subjektiivisen näkökulman merkitystä, myös intertekstuaalisuuden vahvaa painoarvoa fantasia- ja tieteisfiktiossa.
Kaunokirjallisen tilan yhteydessä keskitytään kertomuksen fyysisten tilojen ja paikkojen rooliin lukijan tekemässä maailman konstruoinnissa. Kertomusta ei nähdäkään pelkkänä temporaalisena rakenteena vaan pyritään horjuttamaan ajallisuuteen, toimintaan ja kausaalisuuteen pohjautuvien lähestymistapojen asemaa. Tämä tehdään käsittelemällä kertomuksen maailman fyysisiä, topografisia ja visualisoitavia ulottuvuuksia sekä hahmottelemalla näiden linkittymistä maailmassa elävien henkilöhahmojen fiktiivisiin mieliin.
Kaiken kaikkiaan tutkielmassa tehtävä fantasiafiktion maailmojen kartoittaminen on niin maailman luomisen keinojen kuin luodun illuusion tutkimusta. Se on tutkimusta siitä, kuinka vieraat olennot ja vieras maailma voidaan tavoittaa ja kuvata tämän maailman keinoilla, ja siitä, kuinka lukijan näkeminen kartantekijänä avaa uudella tavalla kaunokirjallisen teoksen lukemisessa ja tulkinnassa tapahtuvia prosesseja kokonaisuudessaan.
Asiasanat:fantasiafiktio, China Miéville, maailma, näkökulma, tila, intertekstuaalisuus, narratologia, deskriptiivinen poetiikka, mahdollisten maailmojen poetiikka, immersio