Ammattikäsitykset ja niiden sukupuolittuneisuus maailmankuvan osana
AHLVIK, JOHANNA; JOUTSIMO, ANTTI (2010)
AHLVIK, JOHANNA
JOUTSIMO, ANTTI
2010
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20569
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20569
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla viidesluokkalaisten ammattikäsityksiä sekä niissä ilmenevää sukupuolittuneisuutta. Tavoitteena oli luoda yleinen katsaus oppilaiden ammattikäsityksiin sekä ymmärtää niitä. Ymmärtämyksen syventämiseksi hahmottelimme käsitysten syntymiseen vaikuttavia mekanismeja ja vaikutustahoja. Keskeiseksi teoreettiseksi käsitteeksi nousi Helven maailmankuva, jonka osana myös katsomme ammattikäsitysten olevan. Ammattikäsitysten kautta olemme pyrkineet ymmärtämään myös lasten maailmankuvaa.
Tutkimuksessa on käytetty fenomenologista tutkimusotetta, jossa ihminen on osana merkitysten antajana ja tulkitsijana. Tutkimus edustaa toteutukseltaan Mixed Methods -tutkimusta. Empiirinen aineisto on kerätty sekä kyselylomakkeella että haastattelemalla, ja aineistoa on käsitelty sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin. Tilastollinen aineisto on ollut viitoittamassa laadullisen tutkimusosan toteuttamista. Tutkimuksessa oli mukana kaksi viidettä luokkaa. 45 oppilasta ja heidän vanhempansa vastasivat lomakkeeseen ja 6 oppilasta osallistui haastatteluun.
Tutkimuksessamme ilmeni, että ammattitieto tutkimuksemme kohteena olevilla viidesluokkalaisilla on hyvin vähäistä. Koulun osuus tiedonvälittäjänä näyttäytyi vähäisenä. Kodin merkitys tiedon levittäjänä oli kohderyhmässä suurin. Kodin suhtautuminen lasten tulevaisuuden toiveisiin oli positiivista, ymmärtävää ja hyväksyvää. Pyrkimystä lapsen tietoiseen ohjaamiseen ei ollut. Oppilaiden tiedot koulutuksesta olivat hajanaisia. Suhtautuminen koulutukseen oli positiivista ja vastauksista kuvastui koulutususko.
Sukupuolen vaikutus ammatinvalintaan nähtiin vähäisenä ja yleisestikin sukupuolten välisten erojen kuvaaminen tutkittaville oli haastavaa. Käsitteellisellä tasolla oppilaat pitivät sukupuolten välistä tasa-arvoa tärkeänä. Konkreettisten valintojen yhteydessä ohjasi sukupuoli kuitenkin selkeästi valintoja ja käsityksiä. Ammattitoiveet noudattivat perinteistä sukupuolijakaumaa ja vaikka tieto ammatin työtehtävistä oli hyvin vähäistä, pystyivät oppilaat sijoittamaan ammatit mies- tai naisvaltaiseksi.
Asiasanat:maailmankuva, sukupuoli, ammattikasvatus
Tutkimuksessa on käytetty fenomenologista tutkimusotetta, jossa ihminen on osana merkitysten antajana ja tulkitsijana. Tutkimus edustaa toteutukseltaan Mixed Methods -tutkimusta. Empiirinen aineisto on kerätty sekä kyselylomakkeella että haastattelemalla, ja aineistoa on käsitelty sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin. Tilastollinen aineisto on ollut viitoittamassa laadullisen tutkimusosan toteuttamista. Tutkimuksessa oli mukana kaksi viidettä luokkaa. 45 oppilasta ja heidän vanhempansa vastasivat lomakkeeseen ja 6 oppilasta osallistui haastatteluun.
Tutkimuksessamme ilmeni, että ammattitieto tutkimuksemme kohteena olevilla viidesluokkalaisilla on hyvin vähäistä. Koulun osuus tiedonvälittäjänä näyttäytyi vähäisenä. Kodin merkitys tiedon levittäjänä oli kohderyhmässä suurin. Kodin suhtautuminen lasten tulevaisuuden toiveisiin oli positiivista, ymmärtävää ja hyväksyvää. Pyrkimystä lapsen tietoiseen ohjaamiseen ei ollut. Oppilaiden tiedot koulutuksesta olivat hajanaisia. Suhtautuminen koulutukseen oli positiivista ja vastauksista kuvastui koulutususko.
Sukupuolen vaikutus ammatinvalintaan nähtiin vähäisenä ja yleisestikin sukupuolten välisten erojen kuvaaminen tutkittaville oli haastavaa. Käsitteellisellä tasolla oppilaat pitivät sukupuolten välistä tasa-arvoa tärkeänä. Konkreettisten valintojen yhteydessä ohjasi sukupuoli kuitenkin selkeästi valintoja ja käsityksiä. Ammattitoiveet noudattivat perinteistä sukupuolijakaumaa ja vaikka tieto ammatin työtehtävistä oli hyvin vähäistä, pystyivät oppilaat sijoittamaan ammatit mies- tai naisvaltaiseksi.
Asiasanat:maailmankuva, sukupuoli, ammattikasvatus