TIEDOSTA TAIDOKSI VAI HETERONORMATIIVISTA NÄKYMÄTTÖMYYTTÄ? Mitä Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijät työntekijöinä tietävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä
HARTIKAINEN, SONJA (2010)
2010
Sosiaalipolitiikka, Pori - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20561
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20561
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli selvittää mitä Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijät tietävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä työhönsä liittyen. Tämän lisäksi halusin saada selville millaista tämä tieto on ja mistä sitä on saatu. Tiedon lisäksi heteronormatiivisuus ja sen esiin tuleminen olivat työssäni vahvasti esillä. Tutkielman teoreettisen perustan muodosti heteronormatiivisuus ja tieto. Tiedon olen tässä pro gradu -tutkielmassa hahmottanut Julie Drury-Hudsonin viisiluokkaisen tiedon käsittämisen mallin mukaisesti. Tämän kehyksen mukaan sosiaalityön professionaalinen tieto voidaan jakaa viiteen tiedon alalajiin: 1) teoreettiseen tietoon, 2) empiiriseen tietoon, 3) menettelytapatietoon, 4) henkilökohtaiseen tietoon ja 5) käytännön tietoon.
Vastauksia tutkimusongelmaani etsin survey-menetelmällä. Aineiston keräsin loppuvuodesta 2009 kyselylomakkeella Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteleviltä sosiaalityöntekijöiltä. Otos rajattiin sosiaaliasemilla työtä tekeviin sosiaalityöntekijöihin ja kyselyn vastaanotti 92 sosiaalityöntekijää. Aineisto koostui 62 vastauksesta. Kyselylomakkeella kerätty aineisto sisälsi sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusaineistoa. Aineiston kvantitatiivisen osan analysoinnissa apuna olivat tilastotieteelliset menetelmät ja SPSS-ohjelma. Kvalitatiivisen osan aineistosta käsittelin sisällönanalyyttisin menetelmin.
Tutkielman keskeisin tulos oli, että tiedon määrä vaihtelee työntekijöittäin. Sosiaalityöntekijän tieto seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevista asioista perustuu pitkälle työntekijän omaan aktiivisuuteen tiedon etsijänä. Lisäksi työntekijän henkilökohtaisella elämällä oli suuri merkitys sille, millaiseksi tiedot muodostuivat. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva koulutus on vähäistä sekä sosiaalityönopinnoissa että työelämässä. Tietoa hankitaan ja saadaan omatoimisen etsinnän kautta.
Asiasanat: seksuaalivähemmistöt, sukupuolivähemmistöt, heteronormatiivisuus, sosiaalityö, tieto
Vastauksia tutkimusongelmaani etsin survey-menetelmällä. Aineiston keräsin loppuvuodesta 2009 kyselylomakkeella Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteleviltä sosiaalityöntekijöiltä. Otos rajattiin sosiaaliasemilla työtä tekeviin sosiaalityöntekijöihin ja kyselyn vastaanotti 92 sosiaalityöntekijää. Aineisto koostui 62 vastauksesta. Kyselylomakkeella kerätty aineisto sisälsi sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusaineistoa. Aineiston kvantitatiivisen osan analysoinnissa apuna olivat tilastotieteelliset menetelmät ja SPSS-ohjelma. Kvalitatiivisen osan aineistosta käsittelin sisällönanalyyttisin menetelmin.
Tutkielman keskeisin tulos oli, että tiedon määrä vaihtelee työntekijöittäin. Sosiaalityöntekijän tieto seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevista asioista perustuu pitkälle työntekijän omaan aktiivisuuteen tiedon etsijänä. Lisäksi työntekijän henkilökohtaisella elämällä oli suuri merkitys sille, millaiseksi tiedot muodostuivat. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva koulutus on vähäistä sekä sosiaalityönopinnoissa että työelämässä. Tietoa hankitaan ja saadaan omatoimisen etsinnän kautta.
Asiasanat: seksuaalivähemmistöt, sukupuolivähemmistöt, heteronormatiivisuus, sosiaalityö, tieto