Käsikirjastokokoelman arviointi käyttö- ja käyttäjätutkimuksena Metson käsikirjastossa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Metson käsikirjastokokoelman käyttöä ja sen asiakkaiden tiedontarpeita. Tutkimuksen pääongelma oli: Millaisia ovat käsikirjaston asiakkaiden tiedontarpeet ja miten ne näkyvät käsikirjaston painetun aineiston käytön määrässä ja sisällössä? Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneista siitä, millaisia käsikirjaston käyttäjät ovat, mihin tarkoituksiin he hakevat tietoa ja miten hyvin he löytävät hakemansa tiedon. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, millaista painettua aineistoa käsikirjaston asiakkaat käyttävät.

Tutkimusotteeni oli tutkimuksessani kvantitatiivinen. Käyttämäni tutkimusmenetelmät olivat sisäkäyttötutkimus ja lomaketutkimus. Sisäkäyttötutkimuksesta saatujen tilastojen avulla pystyttiin selvittämään käsikirjasto-osaston ja sen varaston kokoelman käyttöä kokonaisuudessaan ja luokittain. Lisäksi tilastot mahdollistivat käytön tutkimisen aineistotyyppien, kielen ja julkaisuvuoden mukaan. Käytetyimmät nimekkeet saatiin myös tilastojen avulla tarkasteluun. Toinen käyttämäni menetelmä oli lomaketutkimus. Lomakkeilla kerättiin tietoja käsikirjaston käyttäjistä ja heidän tiedontarpeistaan. Kyselylomakkeilla kerättiin myös tietoa siitä, löysivätkö asiakkaat etsimänsä tiedon käsikirjastosta. Saatu aineisto analysoitiin pääasiassa ristiintaulukoinnein käyttäen SPSS - ohjelmaa. Asiakkaiden tiedontarpeita analysoitiin vielä erikseen sisällönanalyysin avulla. Aineisto tätä analyysia varten saatiin lomakkeessa olleen avoimen kysymyksen vastauksista.

Tutkimuksen tuloksena selvisi, että käsikirjasto palvelee asiakkaitaan hyvin. Asiakkaat löysivät yleisesti ottaen hyvin etsimänsä tiedon käsikirjastosta ja sen eri aineistoista. Käsikirjasto pystyi myös hyvin vastaamaan asiakkaidensa tiedontarpeisiin. Asiakkaiden tiedontarpeet kohdistuivat samoihin aihealueisiin (Historia, Yhteiskunta, Luonnontieteet/Matematiikka/Lääketiede ja Kirjallisuus), joita myös käytettiin suhteellisesti eniten käsikirjastossa. Lisäksi asiakkaiden tiedontarpeet näkyivät muun muassa kokoelman käytetyimmissä nimekkeissä ja kokoelman ajantasaisessa käytössä. Samoin asiakkaat käyttivät samoja aineistotyyppejä, joita he myös ilmoittivat käyttäneensä tiedonhaun yhteydessä. Käsikirjastokokoelma itsessään oli kuitenkin epätasapainossa kysyntään nähden. Kokoelmanhoidolliset toimenpiteet ovat siis paikallaan, jotta kokoelma saataisiin vielä paremmin vastaamaan käyttäjiensä tarpeita.

Käsikirjaston asiakkaiden tiedontarpeista selvisi, että ne olivat luonteeltaan pääasiassa praktisia. Suurin osa niistä liittyi lyhyen aikavälin intressiin. Noin viidennes praktisista tiedontarpeista liittyi johonkin pidemmän aikavälin intressiin, lähinnä sukututkimuksen tekemiseen. Lisäksi tuloksista saatiin lisäinformaatiota siitä, minkä tyyppiset käsikirjastonkäyttäjät ovat kiinnostuneita tietyistä kirjaston aihealueista. Tulosten mukaan voidaan esimerkiksi sanoa, että Historian alasta kiinnostuneet käsikirjaston käyttäjät ovat pääasiassa yli 60-vuotiaita eläkeläismiehiä, jotka luultavimmin harrastavat sukututkimusta.

Asiasanat:käsikirjastot, käyttötutkimus, käyttäjätutkimus, arviointitutkimus, yleiset kirjastot, tiedontarve