Suom. huom. - huomautuksia kielenhuollosta
RAHKO, LEENA (2010)
2010
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20554
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20554
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kielenhuollon ja kääntämisen suhdetta. Käännösten kieliasu on usein huomion kohteena, kun käännöksiä luetaan ja arvostellaan. Silti kielenhuolto nousee harvoin käännöksiä koskevien keskusteluiden aiheeksi. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millainen asema kielenhuollolla on kääntäjän työssä ja näkevätkö kääntäjät itse itsensä kielenhuoltajina.
Tutkielman aineistona on vuonna 2005 ilmestynyt kirja Suom. huom. Kirjoituksia kääntämisestä, joka koostuu 13 kaunokirjallisuuden kääntäjän kirjoittamista artikkeleista. Artikkeleissa kääntäjät kertovat työstään ja sen herättämistä ajatuksista. Analyysi aineistosta on luonteeltaan laadullinen ja perustuu diskurssintutkimukseen liittyvään ajatukseen kielellisen ja sosiaalisen toiminnan yhteydestä. Kääntäjien kielenhuoltoa ja suomen kieltä koskevia asenteita siis selvitetään analysoimalla aiheeseen liittyvien tekstien kielellistä muotoa ja sisältöä. Analyysia havainnollistetaan esimerkeillä, jotka on jaoteltu kielenhuollon kolmen osa-alueen mukaisesti kielen rakenteen huoltoa, tekstien huoltoa ja kielen aseman huoltoa koskeviksi.
Artikkeleiden perusteella kääntäjät pohtivat käännösten ominaisuuksia ja kääntämisen merkitystä niin kielen rakenteen, tekstien kuin kielen asemankin näkökulmasta. Myös kirjoittajien käännöksiä koskevat tavoitteet muistuttavat kielenhuollon tavoitteita. Aineistosta selvisi, että harva kääntäjä kuitenkaan mainitsee kielenhuoltoa erikseen työtänsä esitellessään. Teksteistä ei käynyt yksiselitteisesti ilmi, miksi kääntäjät eivät liitä kielenhuoltoa ammatinkuvaansa. Tutkielman tulosten perusteella esille nousi siis uusia kysymyksiä kääntäjien ja kielenhuollon suhteesta: tiedostavatko kääntäjät itse aktiivisesti kielenhuoltajan roolinsa? Minkälaisia vaikutuksia kääntäjien kielenhuoltajan roolin tiedostamisella voisi olla ammattikunnalle tai käännösteksteille? Artikkeleiden analyysi osoitti, että kielenhuoltoon liittyvien aiheiden pohtiminen kuuluu selvästi käännösprosessiin. Kielenhuollon osuus kääntäjien ammatinkuvassa sen sijaan kaipaa lisäselvitystä.
Avainsanat: kielenhuolto, suomen kieli, kaunokirjallisuuden kääntäminen, kääntäjän ammatinkuva
Tutkielman aineistona on vuonna 2005 ilmestynyt kirja Suom. huom. Kirjoituksia kääntämisestä, joka koostuu 13 kaunokirjallisuuden kääntäjän kirjoittamista artikkeleista. Artikkeleissa kääntäjät kertovat työstään ja sen herättämistä ajatuksista. Analyysi aineistosta on luonteeltaan laadullinen ja perustuu diskurssintutkimukseen liittyvään ajatukseen kielellisen ja sosiaalisen toiminnan yhteydestä. Kääntäjien kielenhuoltoa ja suomen kieltä koskevia asenteita siis selvitetään analysoimalla aiheeseen liittyvien tekstien kielellistä muotoa ja sisältöä. Analyysia havainnollistetaan esimerkeillä, jotka on jaoteltu kielenhuollon kolmen osa-alueen mukaisesti kielen rakenteen huoltoa, tekstien huoltoa ja kielen aseman huoltoa koskeviksi.
Artikkeleiden perusteella kääntäjät pohtivat käännösten ominaisuuksia ja kääntämisen merkitystä niin kielen rakenteen, tekstien kuin kielen asemankin näkökulmasta. Myös kirjoittajien käännöksiä koskevat tavoitteet muistuttavat kielenhuollon tavoitteita. Aineistosta selvisi, että harva kääntäjä kuitenkaan mainitsee kielenhuoltoa erikseen työtänsä esitellessään. Teksteistä ei käynyt yksiselitteisesti ilmi, miksi kääntäjät eivät liitä kielenhuoltoa ammatinkuvaansa. Tutkielman tulosten perusteella esille nousi siis uusia kysymyksiä kääntäjien ja kielenhuollon suhteesta: tiedostavatko kääntäjät itse aktiivisesti kielenhuoltajan roolinsa? Minkälaisia vaikutuksia kääntäjien kielenhuoltajan roolin tiedostamisella voisi olla ammattikunnalle tai käännösteksteille? Artikkeleiden analyysi osoitti, että kielenhuoltoon liittyvien aiheiden pohtiminen kuuluu selvästi käännösprosessiin. Kielenhuollon osuus kääntäjien ammatinkuvassa sen sijaan kaipaa lisäselvitystä.
Avainsanat: kielenhuolto, suomen kieli, kaunokirjallisuuden kääntäminen, kääntäjän ammatinkuva