Utdrag ur dombok för Övre Satakunta 1623 - diplomatarisk utgåva med inledning, kommentar och register
NYLUND, HENRIK (2010)
2010
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20547
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20547
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani on diplomataarinen tekstijulkaisu Ylä-Satakunnan vuoden 1623 renovoidusta tuomiokirjasta käsittäen kommentaarin ja hakemiston (henkilö-, paikanimi-, asiahakemisto). Työhön sisältyy lisäksi editiofilologinen tutkimus käsikirjoituksesta, sen synnystä, kirjureista ja paleografiasta. Alkuperäisaineisto on niin sanottu renovoitu tuomiokirja ja sitä säilytetään Kansallisarkistossa signumilla KO a:1. Historiallisessa Ylä-Satakunnan tuomiokunnassa pidettiin vuonna 1623 käräjiä seuraavissa pitäjissä: Lempäälä, Vesilahti, Karkku, Tyrvää, Kyrö, Pirkkala, Kangasala ja Ruovesi.
Tuomiokirja-aineiston saattaminen tutkimuksen käytettäväksi korkeatasoisten ja luotettavien lähdejulkaisujen avulla on perusteltua sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti. Haluan tämän työn avulla tehdä kyseessä olevasta asiakirjasta helpommin lähestyttävän ja avoimen kaikille, sekä elvyttää omalta osaltani vanhojen tekstien julkaisutraditiota. Editio opinnäytetyönä on Suomessa harvinainen, ja historiallisia käsikirjoituksia on lisäksi tutkittu ja julkaistu harvoin filologisesti. Monet lähdejulkaisut ovat metodisesti ja teoreettisesti vanhentuneita, eivätkä täytä modernin filologian asettamia kansainvälisiä vaatimuksia. Kuitenkin niin historioitsijat, filologit, paikallishistorioitsijat kuin myös sukututkijat hyötyvät omalla tavallaan lähdejulkaisuista työssään. Julkaisun myötä tämä Suomen (ja Ruotsin) historiaa koskeva asiakirja ei enää siis ole ainoastaan vanhoja käsialoja lukevien tutkijoiden tavoitettavissa, vaan lähde saadaan suuremman yleisön käyttöön. Käytännön kannalta julkaisut ovat myös perusteltuja, sillä tällöin usein hauraita ja vanhoja asiakirjoja ei enää tarvitse altistaa runsaalle käytölle tai kulutukselle. Työ ei näin ollen ole vain tieteellinen tutkimus, vaan yli oppiainerajojen kantava yhteiskunnallinen kulttuurityö.
Asiasanat:filologi, edition, textutgåva, dombok, diplomatik, Övre Satakunta, 1600-talet
Tuomiokirja-aineiston saattaminen tutkimuksen käytettäväksi korkeatasoisten ja luotettavien lähdejulkaisujen avulla on perusteltua sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti. Haluan tämän työn avulla tehdä kyseessä olevasta asiakirjasta helpommin lähestyttävän ja avoimen kaikille, sekä elvyttää omalta osaltani vanhojen tekstien julkaisutraditiota. Editio opinnäytetyönä on Suomessa harvinainen, ja historiallisia käsikirjoituksia on lisäksi tutkittu ja julkaistu harvoin filologisesti. Monet lähdejulkaisut ovat metodisesti ja teoreettisesti vanhentuneita, eivätkä täytä modernin filologian asettamia kansainvälisiä vaatimuksia. Kuitenkin niin historioitsijat, filologit, paikallishistorioitsijat kuin myös sukututkijat hyötyvät omalla tavallaan lähdejulkaisuista työssään. Julkaisun myötä tämä Suomen (ja Ruotsin) historiaa koskeva asiakirja ei enää siis ole ainoastaan vanhoja käsialoja lukevien tutkijoiden tavoitettavissa, vaan lähde saadaan suuremman yleisön käyttöön. Käytännön kannalta julkaisut ovat myös perusteltuja, sillä tällöin usein hauraita ja vanhoja asiakirjoja ei enää tarvitse altistaa runsaalle käytölle tai kulutukselle. Työ ei näin ollen ole vain tieteellinen tutkimus, vaan yli oppiainerajojen kantava yhteiskunnallinen kulttuurityö.
Asiasanat:filologi, edition, textutgåva, dombok, diplomatik, Övre Satakunta, 1600-talet