"Elämässä on tärkeää muukin, kuin matematiikka." Kvalitatiivinen tutkimus luokanopettajien näkemyksistä musiikista koulukontekstissa.

Abstract

Koulu on kodin ohella lapsen tärkein musiikillinen kasvuympäristö. Tutkimuksessa tarkasteltiin millaisia käsityksiä musiikkia opettavilla luokanopettajilla on musiikista koulukontekstissa. Pyrimme selvittämään millaisia ajatuksia ja kokemuksia opettajilla on musiikin merkityksestä, koulumusiikin tehtävistä, musiikin oppimisesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä sekä eritasoisista musiikin oppijoista.

Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistoa tulkittiin sisällönanalyysin avulla. Aineisto kerättiin syys- lokakuussa 2009 teemahaastattelun avulla, ja siihen osallistui kuusi musiikkia opettavaa luokanopettajaa Pirkanmaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä sijaitsevista oppilaitoksista. Haastattelut litteroitiin ja tulkittiin teemoittain. Tutkimustuloksia ei pyritty yleistämään tämän tutkimusjoukon ulkopuolelle, mutta niillä saattaa olla suuntaa-antava merkitys.

Tutkimustulosten mukaan luokanopettajien käsitykset musiikista ja sen merkityksestä erilaisten oppijoiden kasvattajana olivat hyvin vaihtelevia ja perustuivat opettajien kokemuksiin. Opettajat kokivat musiikilla olevan yksilön tunne-elämää, ilmaisukykyä ja persoonallisuutta kehittävä sekä elämää rikastuttava merkitys. Musiikilla oppiaineena nähtiin olevan yleissivistävän ja taiteellisen merkityksen lisäksi muita aineita tukeva sekä koulupäivään vaihtelua tuova sisältö. Myös kulttuuriperinnön välittäminen, sosiaalisten taitojen oppiminen, elämysten, kokemusten ja musiikillisten taitojen tarjoaminen sekä harrastuksen herättäminen miellettiin musiikin opetuksen sekä kasvatuksen merkittäviksi tehtäviksi. Opettajat korostivat opettajan toiminnan merkitystä musiikin oppimiseen vaikuttavana tekijänä. Kiinnostuksen, motivaation ja perimän lisäksi he painottivatkin ympäristön, opetuksen suunnittelun sekä erilaisten oppijoiden huomioimisen ja opettajan innostavuuden merkitystä. Lapsen musiikillisen minäkäsityksen nähtiin kehittyvän vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Sen muodostumisessa korostui kodin asenteiden ja arvojen lisäksi koulun ja opettajan vahva merkitys muun muassa palautteen ja kannustuksen antajana. Opettajat jakoivat erilaiset musiikin oppijat kahteen ääripäähän: turhautuneisiin, passiivisiin oppilaisiin ja lahjakkaisiin, motivoituneisiin oppilaisiin. Oppilaiden välisten tasoerojen nähtiin johtuvan oppilaan motivaatiosta, perintötekijöistä, toimintaympäristöstä, temperamenttieroista sekä virikkeistä.

Avainsanat: musiikki, musiikin merkitys, musiikin oppiminen, musiikillinen minäkäsitys, motivaatio, lahjakkuus, alisuoriutuminen