Markkinatalouden vankila ja ostettu ihminen. Kapitalismin, ruumiillisuuden ja vallan teemat Kari Hotakaisen Bronksissa ja Arto Salmisen Kalavaleessa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan Kari Hotakaisen romaania Bronks (1993) ja Arto Salmisen romaania Kalavale. Kansalliseepos (2005). Kalavaleen aiheena on tositelevisio-ohjelma nimeltä Auschwitz. Bronks on satua muistuttava markkinatalouden nousun allegoria, jossa kulutusyhteiskunnan laajentuminen uhkaa tuhota vähempiosaisten ihmisten elinympäristön. Teoksia lähestytään marxilaisen kirjallisuudentutkimuksen keinoin kapitalismikriittisestä näkökulmasta. Työssä tutkitaan, kuinka markkinatalous ja viihdeteollisuus näkyvät teosten henkilöhahmojen elämässä ja ihmissuhteissa.

Teoksissa tematisoituvaa luokkajakoa käsitellään Pierre Bourdien käsitteiden avulla, jolloin miljöön ja henkilöhahmojen kulutustottumusten merkitys korostuu. Teoksissa on nähtävissä jako työväenluokan ja yläluokan välillä. Ideologian ilmenemistä tutkitaan Louis Althusserin interpellaation käsitteen avulla. Kyse on ideologisesta kutsuhuudosta, jonka keinoin ihminen saadaan osaksi tuotantovoimia.

Bronksissa ja Kalavaleessa representoidaan ihmisen muuttumista kauppatavaraksi. Ilmiötä avataan tutkielmassa marxilaisen tavaraistumisen käsitteen avulla. Teosten maailmoissa markkinoille tuodaan yhä lisää myytävissä olevia tavaroita ja kaupankäynnin logiikka leviää myös ihmissuhteisiin.

Yksi teosten teemoista on uusliberalistinen viihdeteollisuus. Kalavaleessa ihmisille kaupataan televisiossa seksiä ja väkivaltaa viihteen nimissä. Televisiotuotannossa voitontavoittelun keinot ovat eettisiä arvoja tärkeämpiä.

Tutkielman neljännessä luvussa käsitellään ruumiillisuuden ja vallan teemoja. Käsiteltävissä teoksissa ruumiista on kulutuskulttuurissa tullut tuote, joka pitää saada näyttämään hyvältä. Ruumiillinen työ kuluttaa ruumiita, mutta myös viihdeteollisuus vaatii muokkaamaan kehoa. Vallan kysymykset kytkeytyvät ruumiillisuuden kysymykseen Michel Foucault'n biovallan käsitteen myötä. Biovalta merkitsee ruumiiseen ulottuvaa, sisäistettyä valtaa. Kalavaleessa ihmiset ovat tositelevisiossa jatkuvan tarkkailun alaisena, mikä säätelee heidän käyttäytymistään.

Tutkielmassa tullaan siihen johtopäätökseen, että sekä Bronks että Kalavale ovat kapitalismikriittisiä dystopioita: niiden tulevaisuuskuva on synkkä, sillä vapaa markkinatalous ei johda niissä yksilönvapauteen saati tasa-arvoon. Sen sijaan ihminen on niissä kauppatavaraa, raha on tärkein arvo eikä luokkajako katoa mihinkään.

Asiasanat:Kari Hotakainen, Arto Salminen, marxilainen kirjallisuudentutkimus, kapitalismikritiikki, uusliberalismi, viihdeteollisuus, kulutuskulttuuri, ruumiillisuus, valta, dystopia