Toiminnallisuutta matematiikan opetukseen - Montessorista Matikkamaahan

Abstract

Tässä tutkielmassa on pyritty selvittelemään suomalaisen matematiikanopetuksen kehittämistarpeita ja toiminnallisuutta kehittämisen keinona. Vaikka Suomen koululaiset ovat menestyneet hyvin Pisatutkimuksissa ja yleisen käsityksen mukaan suomalaislasten laskutaidot ovat hyvät, oppilaiden asenteet matematiikan opiskelua kohtaan ovat usein negatiivisia. Laskeminen on usein mekaanista suorittamista, joka unohtuu käytön puutteessa. Integraation ja inkluusion myötä yhä useammat erityisoppilaat siirtyvät yleisopetukseen, mikä asettaa entistä suuremmat haasteet myös matematiikanopetukselle.

Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa teorian ja empiirisen osan avulla on haettu vastauksia seuraaviin tutkimustehtäviin: Millaisia kehittämistarpeita matematiikan opetuksessa ja matematiikkakäsityksissä on, miten toiminnallisuus voisi parantaa opetusta ja mitä ongelmia toiminnallisuuden lisäämisessä on? Tapaustutkimukselle luonteenomaista on monipuolinen tiedonhankinta tutkittavasta tapauksesta ja pyrkimys ilmiön ymmärtämiseen yleistettävien teorioiden sijaan. Tapauksena tässä tutkielmassa on kunnan Matikkamaa-hanke.

Teoriaosuudessa käsitellään suomalaista matematiikan opetussuunnitelmaa. Kirjoitetun opetussuunnitelman ohella tarkastellaan koettua opetussuunnitelmaa ja matematiikkakuvaa, jotka poikkeavat toisinaan paljonkin kirjoitetusta opetussuunnitelmasta sekä matematiikan oppimisvaikeuksia. Lisäksi käsitellään Montessoripedagogiikkaa sekä Varga-Neményi –menetelmää eli unkarilaista matematiikanopetusta. Tämän tutkielman tutkittavana tapauksena on Matikkamaa-hanke, jota käsitellään sekä teoriassa että empiirisessä osuudessa. Empiiristä osaa varten toteutettiin e-lomakkeella kyselyt sekä Matikkamaiden yhteyshenkilöille että Varga-Neményi –kurssin osallistujille. Lisäksi lähetettiin sähköpostikyselyt toiminnallisen matematiikan kouluttajalle ja erään kunnan Matikkamaan perustajille, joilta saatiin tietoa hankkeesta myös suullisesti.

Matikkamaa-hankkeiden ja toiminnallisen matematiikan koulutusten odotettiin tarjoavan konkreettisia keinoja kehittää opetustyötä, lisäävän oppilaiden kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä parantavan asenteita ja oppimistuloksia. Matikkamaa-hankkeiden tavallisimpia toimintamuotoja ovat erilaiset toiminnallisen matematiikan koulutukset ja toimintavälineiden lainaus matematiikan opetukseen. Yhteistyö koulujen kanssa on ollut monipuolista. Tutkimuksen perusteella Matikkamaahankkeisiin ja toiminnallisen matematiikan koulutuksiin on oltu tyytyväisiä. Koulutus on avartanut käsityksiä matematiikasta ja sen oppimisesta ja auttanut kehittämään opetustyötä monipuolisemmaksi ja oppilaslähtöisemmäksi. Monet ovat huomanneet positiivisia muutoksia myös oppimisessa ja oppilaiden asenteissa matematiikkaa kohtaan. Matikkamaiden toiminnassa suurimpia ongelmia näyttävät olevan määrärahojen ja aktiivisten henkilöiden puute. Työmäärä keskittyy usein yhdelle tai parille ihmiselle, eikä rahallista korvausta juurikaan ole tarjolla. Lama-aikana kunnat säätelevät entistä tarkemmin rahan käyttöä, joten koulutusten järjestelyistä ja välineistäkin joudutaan tinkimään. Haastavaa on myös saada osa opettajista vakuutettua toiminnallisuuden matematiikan opetukselle tuomista eduista.