Alueellinen kilpailukyky ja kohdennettu innovaatiopolitiikka. Tarkastelussa Pirkanmaan raskaat liikkuvat työkoneet -klusteri

Abstract

Alueellinen kilpailukyky ei kehity itsestään, vaan sitä on tietoisesti rakennettava innovaatiopolitiikan toimilla. Tutkimuksen oletuksena on, että innovaatiopolitiikkaa suunniteltaessa on tarpeen nostaa esille erilaisten alueiden ja toimialojen ominaispiirteet ja kohdentaa kehittämistoimintaa näiden piirteiden luomiin tarpeisiin. Kilpailukyvyn rakentamista lähestytään kohdennetun innovaatiopolitiikan näkökulmasta, jossa kohdentaminen voi suuntautua alueen, klusterin tai toimialan tietämysperustan tarpeisiin. Tutkimus hakee vastausta siihen, miten kohdennetulla innovaatiopolitiikalla voidaan lisätä alueen kilpailukykyä.

Empiirisen tarkastelun kohteena on Pirkanmaan raskaat liikkuvat työkoneet -klusteri ja sitä tukeva innovaatiopolitiikka. Empiiriseen aineiston pohjalta valotetaan sitä, miten Pirkanmaalla kohdennetaan innovaatiopolitiikkaa koneenrakennuksen klusterille. Aineisto koostuu klusteriyritysten sekä niiden innovaatiotoimintaa tukevien tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden haastatteluista. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin käyttäen tulkintakehyksenä innovaatiopolitiikan kohdentamisen, innovaatiomallien ja tietämysperustojen lähestymistapoja.

Innovaatiopolitiikkaa kohdennetaan selvästi raskaiden liikkuvien työkoneiden klusterin tarpeisiin Pirkanmaalla. Kohdentamisella on pitkät perinteet ja sen nähdään edelleen tukevan perinteisen teollisuudenalan kilpailukykyä. Kohdennetun innovaatiopolitiikan rinnalla on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös yleisen ja kokeilevan innovaatiopolitiikan kehittämiseen. Osaltaan klusterin vahva investointipainotteisuus t&k-toiminnassa on heikentänyt kokeilevuuden asemaa kehittämisen toimintatavoissa.

Raskaiden liikkuvien työkoneiden klusterissa näkyy yliopistollisen tutkimuksellisuuden ja käytäntölähtöisyyden yhdistyminen samoin kuin vahva analyyttisyys synteettisen tietämyksen rinnalla. Vaikka klusterikehittäjien painopisteenä on analyyttisen tietämyksen rakentaminen, klusterin kilpailukyvyn kannalta olennaista on säilyttää tietämyksen ja innovaatiomallien monipuolisuus ja tukea niitä tasapainoisesti.

Yhteistyö alueen klusteritoimijoiden kesken on erittäin aktiivista, mikä voidaan nähdä klusterikehittämisen voimavarana. Monipuolisten vuorovaikutuskanavia kehittämisellä voidaan rikastaa klusterin tietämysperustaa entisestään. Kehittämisen suunta onkin siirtymässä yhä enemmän tieteen- ja toimialojen moninaisuuden lisäämiseen klusterissa.

Pirkanmaan koneenrakennuksen klusteri elää tällä hetkellä murrosvaihetta, jonka seurauksia ei vielä tiedetä. Kohdennetun innovaatiopolitiikan ongelmakohtien esille tuominen ja analyyttinen tarkastelu voi auttaa kehittäjiä havaitsemaan työnsä haasteita ja toisaalta mahdollisia menestyksen avaimia. Tutkimus esittelee alueellisesti merkittävässä asemassa olevan klusterin kehittämistä sekä rakentaa kiinnostavan pohjan jäädä seuraamaan yhden Suomen perinteikkäimmän teollisuuskaupunkiseudun kehittymistä.

Asiasanat:Aluekehittäminen, kohdennettu innovaatiopolitiikka, alueellinen kilpailukyky