Ruotsista ja Virosta Suomessa. Määrällinen sisällön erittely uutiskriteereistä Suomen Tietotoimiston politiikan uutisoinnissa
ROPPONEN, PAULA (2010)
2010
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20486
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20486
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan uutiskriteereitä Suomen Tietotoimiston STT:n politiikanuutisoinnissa Ruotsista ja Virosta. Tarkoituksena on ollut selvittää, ovatko uutiskriteerit samanlaiset vai erilaiset, kun uutisoidaan kahdesta Suomelle läheisimmästä naapurimaasta.
Tutkimuksen aineisto on rajattu politiikaksi määriteltäviin ulkomaanuutisiin. Mukana tutkimuksessa ovat Ruotsia ja Viroa käsittelevät politiikan uutiset joka toiselta kuukaudelta politiikan kaudelta 2008-2009. Aineistona ovat siis syyskuu 2008, marraskuu 2008, tammikuu 2009, maaliskuu 2009 ja toukokuu 2009. Jutut on kerätty STT:n sähköisestä arkistosta Mediapankista lokakuussa 2009. Aineisto kattaa yhteensä 214 juttua, joista 143 on Ruotsista ja 71 Virosta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty määrällistä sisällön erittelyä. STT tuottaa suurimman osa maakuntalehtien ulkomaanaineistosta. Siksi tämä tutkimus kuvastaa paitsi STT:n politiikan uutisointia ja uutiskriteereitä Ruotsista ja Virosta myös uutisia näistä maista suuressa osassa suomalaisia sanomalehtiä.
Tuloksena on, että uutiskriteerissä on eroja politiikan uutisoinnissa Virosta ja Ruotsista. Päästäkseen uutiseksi tapahtuman Virossa täytyy olla negatiivisempi, etnosentrisempi ja henkilöllistetympi kuin tapahtuman Ruotsissa. Tapahtuman Ruotsissa täytyy puolestaan olla relevantimpi tavallisille ihmisille kuin tapahtuman Virossa. Uutiskriteerierojen lisäksi Ruotsista ylipäätään uutisoidaan puolet enemmän kuin Virosta. Viron poliittisten tapahtumien täytyy siis kokonaisuudessaan olla Ruotsin poliittisia tapahtumia voimakkaampia ja täyttää paremmin useampi uutiskriteeri, jotta tapahtumat voivat ylittää uutiskynnyksen. Erot Suomen ja näiden maiden läheisyydessä selittävät eroja uutiskriteereissä. Ruotsi on hieman läheisempi Suomelle kuin Viro. Lisäksi Ruotsi on muun muassa bruttokansantuotteeltaan ja väestöltään korkeammalla valtioiden välisessä hierarkiassa kuin Viro.
Eroista huolimatta uutiskriteereissä on myös yhtäläisyyksiä. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia odotettavuuden, yksinkertaistamisen, konfliktisuuden, toimijoiden, tunteisiin vetoavuuden ja aiheiden osalta. Uutisoinnissa molempien maiden politiikasta painottuvat voimakkaasti toimijoina politiikan eliitit. Politiikan uutiset ovat yksinkertaistettuja, eivätkä ne vetoa tunteisiin kovin usein. Ne myös kertovat perinteisistä kovista politiikan aiheista. Uutiset olivat harvoin yllättäviä. Juttujen käsittelemät asiat kuuluivat tavallisesti normaaliin politiikan päiväjärjestykseen, ja ne kertoivat usein pitkistä prosesseista, kuten lainsäädännöstä.
Tutkimuksen aineisto on rajattu politiikaksi määriteltäviin ulkomaanuutisiin. Mukana tutkimuksessa ovat Ruotsia ja Viroa käsittelevät politiikan uutiset joka toiselta kuukaudelta politiikan kaudelta 2008-2009. Aineistona ovat siis syyskuu 2008, marraskuu 2008, tammikuu 2009, maaliskuu 2009 ja toukokuu 2009. Jutut on kerätty STT:n sähköisestä arkistosta Mediapankista lokakuussa 2009. Aineisto kattaa yhteensä 214 juttua, joista 143 on Ruotsista ja 71 Virosta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty määrällistä sisällön erittelyä. STT tuottaa suurimman osa maakuntalehtien ulkomaanaineistosta. Siksi tämä tutkimus kuvastaa paitsi STT:n politiikan uutisointia ja uutiskriteereitä Ruotsista ja Virosta myös uutisia näistä maista suuressa osassa suomalaisia sanomalehtiä.
Tuloksena on, että uutiskriteerissä on eroja politiikan uutisoinnissa Virosta ja Ruotsista. Päästäkseen uutiseksi tapahtuman Virossa täytyy olla negatiivisempi, etnosentrisempi ja henkilöllistetympi kuin tapahtuman Ruotsissa. Tapahtuman Ruotsissa täytyy puolestaan olla relevantimpi tavallisille ihmisille kuin tapahtuman Virossa. Uutiskriteerierojen lisäksi Ruotsista ylipäätään uutisoidaan puolet enemmän kuin Virosta. Viron poliittisten tapahtumien täytyy siis kokonaisuudessaan olla Ruotsin poliittisia tapahtumia voimakkaampia ja täyttää paremmin useampi uutiskriteeri, jotta tapahtumat voivat ylittää uutiskynnyksen. Erot Suomen ja näiden maiden läheisyydessä selittävät eroja uutiskriteereissä. Ruotsi on hieman läheisempi Suomelle kuin Viro. Lisäksi Ruotsi on muun muassa bruttokansantuotteeltaan ja väestöltään korkeammalla valtioiden välisessä hierarkiassa kuin Viro.
Eroista huolimatta uutiskriteereissä on myös yhtäläisyyksiä. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia odotettavuuden, yksinkertaistamisen, konfliktisuuden, toimijoiden, tunteisiin vetoavuuden ja aiheiden osalta. Uutisoinnissa molempien maiden politiikasta painottuvat voimakkaasti toimijoina politiikan eliitit. Politiikan uutiset ovat yksinkertaistettuja, eivätkä ne vetoa tunteisiin kovin usein. Ne myös kertovat perinteisistä kovista politiikan aiheista. Uutiset olivat harvoin yllättäviä. Juttujen käsittelemät asiat kuuluivat tavallisesti normaaliin politiikan päiväjärjestykseen, ja ne kertoivat usein pitkistä prosesseista, kuten lainsäädännöstä.