Katseen suunnan havaitsemisen vaikutus etuotsalohkojen toiminnalliseen asymmetriaan 7 kuukauden ikäisillä vauvoilla
HAKKARAINEN, SARI (2010)
2010
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20483
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20483
Tiivistelmä
Vauvat kykenevät havaitsemaan aikuisen katseen suunnan jo vastasyntyneinä. Aikuisen katseen suunnan havaitseminen vaikuttaa vauvan sosiaaliseen käyttäytymiseen (mm. hymyilyyn) ja jo vastasyntyneet kääntävät oman katseensa aikuisen katseen suunnan mukaan. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että aikuisilla suoran ja käännetyn katseen havaitseminen vaikuttaisi eri tavoin etuotsalohkojen toiminnalliseen asymmetriaan. Suoran katseen havaitseminen saa aikaan vasemmalle painottuvaa etuotsalohkoasymmetriaa ja käännetyn katseen havaitseminen oikealle painottuvaa asymmetriaa. Vasemmalle painottuva etuotsalohkoasymmetria on yhdistetty tutkimuksissa lähestymiskäyttäytymiseen ja oikealle painottuva välttämiskäyttäytymiseen. Vauvoilla tutkimusta katseen suunnan havaitsemisen vaikutuksesta etuotsalohkojen toiminnalliseen asymmetriaan ei ole tehty.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aiheuttaako aikuisen katseen suunnan havaitseminen etuotsalohkojen toiminnallista asymmetriaa seitsemän kuukauden ikäisillä vauvoilla. Vauvoilta mitattiin aivosähkökäyrää näiden nähdessä ärsykehenkilönä toimineen mallin katsovan vauvaa kohti tai hänestä poispäin. Etuotsalohkojen alfataajuuksisen aktivaation voimakkuuksista laskettiin asymmetriapisteet, jotka kertovat asymmetrian painotussuunnan. Tutkimuksessa selvitettiin myös ovatko vauvojen äitien itsearvioidut lähestymis-välttämis -käyttäytymistaipumukset yhteydessä vauvan toiminnalliseen etuotsalohkoasymmetriaan aikuisen kasvojen näkemisen aikana.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ettei aikuisen katseen suunnan havaitseminen aiheuta etuotsalohkojen toiminnallista asymmetriaa seitsemän kuukauden ikäisillä vauvoilla. Molempien katseen suuntien havaitsemisen aikana vauvoilla havaittiin vasemmalle painottuvaa etuotsalohkoasymmetriaa. Myöskään äitien lähestymis-välttämis -käyttäytymistaipumusten ja vauvojen toiminnallisen etuotsalohkoasymmetrian välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Katseen suunnan havaitsemisen sosiaaliset merkitykset eivät näytä olevan tämän tutkimuksen perusteella vielä täysin selviä seitsemän kuukauden ikäisille vauvoille.
Asiasanat:katseen suunta, vauvat, toiminnallinen etuotsalohkoasymmetria, lähestymis-välttämis -motivaatio
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aiheuttaako aikuisen katseen suunnan havaitseminen etuotsalohkojen toiminnallista asymmetriaa seitsemän kuukauden ikäisillä vauvoilla. Vauvoilta mitattiin aivosähkökäyrää näiden nähdessä ärsykehenkilönä toimineen mallin katsovan vauvaa kohti tai hänestä poispäin. Etuotsalohkojen alfataajuuksisen aktivaation voimakkuuksista laskettiin asymmetriapisteet, jotka kertovat asymmetrian painotussuunnan. Tutkimuksessa selvitettiin myös ovatko vauvojen äitien itsearvioidut lähestymis-välttämis -käyttäytymistaipumukset yhteydessä vauvan toiminnalliseen etuotsalohkoasymmetriaan aikuisen kasvojen näkemisen aikana.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ettei aikuisen katseen suunnan havaitseminen aiheuta etuotsalohkojen toiminnallista asymmetriaa seitsemän kuukauden ikäisillä vauvoilla. Molempien katseen suuntien havaitsemisen aikana vauvoilla havaittiin vasemmalle painottuvaa etuotsalohkoasymmetriaa. Myöskään äitien lähestymis-välttämis -käyttäytymistaipumusten ja vauvojen toiminnallisen etuotsalohkoasymmetrian välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Katseen suunnan havaitsemisen sosiaaliset merkitykset eivät näytä olevan tämän tutkimuksen perusteella vielä täysin selviä seitsemän kuukauden ikäisille vauvoille.
Asiasanat:katseen suunta, vauvat, toiminnallinen etuotsalohkoasymmetria, lähestymis-välttämis -motivaatio