Huumorin keinot Leevi & the Leavings -yhtyeen Gösta Sundqvistin sanoituksissa
VUORISTO, MIKKO (2010)
VUORISTO, MIKKO
2010
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-04-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20482
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20482
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani Leevi & the Leavings -yhtyeen solistin Gösta Sundqvistin sanoituksia huumorintutkimuksen näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, millä keinoin kappaleiden humoristinen vaikutelma syntyy, ja samalla sanoitusten analysoimisen kautta tutkia, luonnehtiiko humoristisuus kappaleita parhaiten.
Tutkielman lähtökohdat ovat haasteelliset, koska varteenotettavaa tutkimuskirjallisuutta huumorinteorioista ei ole hirveästi. Tämän takia joudun pitkälti turvautumaan alan perusteoksiin: Aarne Kinnusen Huumorin ja koomisen keskeneräinen kysymys (1994) ja Henri Bergsonin Nauru. Tutkimus komiikan merkityksestä (2000/1900). Nämä tarjoavat kuitenkin osuvaa teoriaa tutkimuskohteilleni. Tutkimuksesta mielenkiintoisen puolestaan tekee se, ettei Sundqvistin sanoituksia ole aiemmin tutkittu lukuun ottamatta yhtä artikkelia, joka keskittyy karnevalistiseen groteskiin.
Analyysini pohjaa huumoria ja koomista selittäviin teorioihin, mutta niiden lisäksi käytän myös groteskin teoriaa. Pääpaino on Mihail Bahtinin iloittelevassa karnevalistisessa groteskissa, mutta tutkimuksessani sivuan myös synkempää groteskia Wolfgang Kayserin näkemysten pohjalta. Sanoitusten analysoimisen kautta myös ironia ja parodia tulevat lähelle, mutta tämän laajuisen työn puitteissa en voi käsitellä niiden teoriaa sen enempää kuin kappaleiden takia on välttämätöntä.
Työn keskeisiä tuloksia ovat, että Sundqvistin sanoituksista on löydettävissä huumoria, komiikkaa sekä iloista että synkempää groteskia. Lyriikat muodostavat ambivalentin dikotomian: sanoitusten huumori on väliin puhtaimmillaan iloittelevaa mutta toisaalla hyvinkin vakavaa.
Asiasanat: Leevi & the Leavings, Gösta Sundqvist, komiikka, huumori, koominen, groteski, vakava, lyriikka, sanoitukset, nauru, Aarne Kinnunen, Henri Bergson, Mihail Bahtin
Tutkielman lähtökohdat ovat haasteelliset, koska varteenotettavaa tutkimuskirjallisuutta huumorinteorioista ei ole hirveästi. Tämän takia joudun pitkälti turvautumaan alan perusteoksiin: Aarne Kinnusen Huumorin ja koomisen keskeneräinen kysymys (1994) ja Henri Bergsonin Nauru. Tutkimus komiikan merkityksestä (2000/1900). Nämä tarjoavat kuitenkin osuvaa teoriaa tutkimuskohteilleni. Tutkimuksesta mielenkiintoisen puolestaan tekee se, ettei Sundqvistin sanoituksia ole aiemmin tutkittu lukuun ottamatta yhtä artikkelia, joka keskittyy karnevalistiseen groteskiin.
Analyysini pohjaa huumoria ja koomista selittäviin teorioihin, mutta niiden lisäksi käytän myös groteskin teoriaa. Pääpaino on Mihail Bahtinin iloittelevassa karnevalistisessa groteskissa, mutta tutkimuksessani sivuan myös synkempää groteskia Wolfgang Kayserin näkemysten pohjalta. Sanoitusten analysoimisen kautta myös ironia ja parodia tulevat lähelle, mutta tämän laajuisen työn puitteissa en voi käsitellä niiden teoriaa sen enempää kuin kappaleiden takia on välttämätöntä.
Työn keskeisiä tuloksia ovat, että Sundqvistin sanoituksista on löydettävissä huumoria, komiikkaa sekä iloista että synkempää groteskia. Lyriikat muodostavat ambivalentin dikotomian: sanoitusten huumori on väliin puhtaimmillaan iloittelevaa mutta toisaalla hyvinkin vakavaa.
Asiasanat: Leevi & the Leavings, Gösta Sundqvist, komiikka, huumori, koominen, groteski, vakava, lyriikka, sanoitukset, nauru, Aarne Kinnunen, Henri Bergson, Mihail Bahtin