Korvauksen takaisinperintä yksityishenkilöltä ajoneuvovahingoissa

Abstract

Vapaaehtoinen ajoneuvovakuutus korvaa vakuutetulle ajoneuvolle sattuneita vahinkoja. Vakuutuksen sisältö vaihtelee vakuutuksenottajan valitseman vakuutusturvan laajuuden mukaisesti. Tavallisesti vapaaehtoinen ajoneuvovakuutus pitää sisällään ainakin hirvi-, palo-, varkaus-, vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Usein vakuutukseen valitaan myös ilkivalta-, keskeytys- ja kolarointiturva sekä hinausvakuutus. Vahingon sattuessa vapaaehtoinen vakuutus korvaa ajoneuvon lunastuksen tai korjauskustannuksia, hinauksen ja mahdollisesti vielä ylimääräisiä matkakuluja tai päivärahaa ajoneuvon korjausajalta. Edellytyksenä korvauksen täysimääräiselle maksamiselle on, että vahinkotapahtuma kuuluu ajoneuvon voimassaolevan vakuutuksen piiriin ja vahinko on sattunut sillä tavoin ja niissä olosuhteissa, missä vakuutusyhtiöllä ei ole lain ja vakuutusehtojen mukaista oikeutta alentaa, evätä tai periä korvausta takaisin.

Tämä tutkimus käsittelee ajoneuvovahinkojen korvausten takaisinperintää yksityishenkilöltä. Tutkitaan korvaustoiminnan myöhempää vaihetta, jossa vakuutusyhtiö on suorittanut vakuutuksen kautta korvauksen, muttei jää vahingon lopulliseksi maksuvelvolliseksi. Tutkimuksen perustan ja teoreettisen viitekehyksen luo vakuutusyhtiön oikeus periä korvattu summa takaisin vahingonaiheuttajalta vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen osoittamissa vahinkotapauksissa. Tärkeä osa perintää ohjaavaa normistoa on myös vahingonkorvausoikeuden käsitteistö, josta tutkimuksen teoreettinen osa alkaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on korvausten takaisinperinnän oikeusperusta, millaisia ajoneuvovahinkoja peritään takaisin ja miksi korvausten takaisinperintä on tärkeää. Lisäksi esitetään korvauksen takaisinperintä prosessina ja selvitetään prosessin vaiheisiin liittyvät kriittiset toiminnot perinnän onnistumiseksi. Vakuutusyhtiö on tutkimuksen näkökulma.

Aineisto koostuu 119 korvausten takaisinperintään vuonna 2008 siirtyneestä vahinkotapauksesta. Niiden takaisinperintää seurattiin syksyyn 2009 asti, jolloin aineistoon tehtiin viimeinen tilannekatsaus ja päivitys. Aineiston avulla seurattiin, miten korvausten takaisinperintä toteutuu ja millaisia työvaiheita se perintäkäsittelijältä vaatii. Takaisinperintäprosessi todettiin linkittyvän hyvin vahvasti vakuutusyhtiöstä riippumattomaan viranomaisprosessiin, joten prosessiin liittyvistä työvaiheista pystyttiin kiteyttämään viisi yleistettävää toimintoa. Tämän lisäksi aineistosta nostettiin toimintaa edustavia tapauksia, joiden tarkempi tapauskohtainen tutkiminen havainnollisti takaisinperintään siirtyviä vahinkoja. Takaisinperinnän merkitystä tärkeimmin tukivat korvaustoiminnan oikeudenmukaisuuskäsitys ja vakuutuksenottajakollektiivin tasavertaisuuden säilyttäminen.

Asiasanat:autovakuutus, ajoneuvovahinko, tuottamus, korvausvastuu, takautumisoikeus, regressio-oikeus, takaisinperintä