Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Pikkukauppoja ja pyöräteitä Aikuistalouksissa asuvien helsinkiläisnaisten asuinympäristöarvostukset

LAPINLEIMU, MAARIT (2010)

 
Avaa tiedosto
gradu04198.pdf (5.389Mt)
Lataukset: 



LAPINLEIMU, MAARIT
2010

Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-04-19
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20474
Tiivistelmä
Helsingissä asuvat korkeasti koulutetut naiset, joiden elämäntilanteeseen ei kuulu pikku­lapsia, ovat merkittävä kaupunkiasukkaiden ryhmä. He käyttävät kaupallisia ja kulttuuri­palveluja sekä haluavat viettää vapaa-aikansa itselleen mielekkäällä tavalla. On kiinnosta­vaa tietää, miten juuri tämä ryhmä haluaa asua ja miten kaupunkeja voisi kehittää hou­kuttelevammiksi. Tutkimuksen kohderyhmän valintaa ohjasi se, että siihen kuluvat ihmiset ovat lapsiperheitä vapaampia valitsemaan asuinpaikkansa omien mielty­mystensä mukai­sesti - heidän ei siis tarvitse miettiä asuinympäristöä lasten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen laatimien tilastojen mukaan Helsingin alueella  kohde­ryhmääni kuuluvia ihmisiä on kymmenen prosenttia koko kaupungin asukasmäärästä, mutta kantakaupungissa heidän lukumääränsä kasvaa miltei kaksinkertaiseksi, lähes kahteenkymmeneen prosenttiin. Lähtöolettamuksena voidaan siis pitää sitä, että kyseinen ryhmä suhteellisen mielellään ha­keutuu verrattain kalliille asuinalueelle kantakaupunkiin, jolloin kyseisellä alueella on sellaisia tekijöitä, joita asukkaat arvostavat omassa elämäs­sään. Toisaalta kaupunkialu­eella on asuinalueita, jotka kohderyhmäni mukaan ovat epä­miellyttäviä ja joihin he eivät haluaisi muuttaa. Näin aiheeni peruskysymyksesi nousee se, mikä tekee kohderyh­mäni mielestä jostain asuinalueesta haluttavan ja toisesta luotaan­työntävän.

Haastattelin viittätoista kohderyhmään kuuluvaa naista. Haastatteluissa käytin aktiivisen teemahaastattelun mallia, jolla varmistin sen, että kysymyksenasettelut ja pääteemat säi­lyivät jokaisen haastateltavan kohdalla samoina. Lisäksi vierailimme sekä viihtyisillä että epäviihtyisillä alueilla ja haastateltavat saivat ottaa valokuvia niistä kohteista, joiden mu­kaan he arvottivat aluetta. Tutkimusanalyysi perustuu sekä haastattelulausuntoihin että haastateltavien ottamien valokuvien analysointiin.

Haastatteluissa selvisi, että haastatellut naiset tosiaan haluavat asua Helsingin kantakau­pungissa. Erityisen kiinnostava tulos oli se, että he yksimielisesti haluavat rakentaa pikku­kaupungin puitteet suuren kaupungin sisälle. He toivovat koko päivittäisreviirinsä työpaik­kaa myöten mahtuvan kävelymatkan päähän kotoa. Lähellä kotia sijaitsevia erilaisia kau­pallisia päivittäispalveluja he pitävät hyvin tärkeinä. Tärkeäksi tekijäksi tuntui myös nouse­van halu valinnanvapauteen. Monissa eri yhteyksissä haastatellut korostivat valinnanvaran tärkeyttä. He haluavat valita sosiaali­suuden ja yksityisyyden väliltä mielialansa mukaan. Heille on tärkeää, että he voivat liikkua paikasta toiseen haluamallaan tavalla ja kulkureit­tejä vaihdellen. Vapaudenkaipuuseen liittyy myös kiinteästi suvaitsevaisuus toisia kohtaan. Kohderyhmäni suhtautuu myönteisesti erilaisten ihmisten läsnäoloon omalla alueellaan - valinnanvapaus kuuluu siis kaikille. Kuka tahansa saa asua missä tahansa, myös kohde­ryhmän naapurissa. Haastattelemani naiset pitävät poikkeuksetta kerrostaloasumista hy­vänä ja itselleen sopi­vana asumismuotona. He eivät siis tarvitse paljonkaan omaa reviiriä pientaloi­neen ja puutarhoineen. Kohderyhmäni on tyytyväinen, kunhan ympäristö on ark­kitehtonisesti kaunis ja luontoa on läsnä ainakin läheisen puun edustamana. 

Naiset olivat melko yksimielisiä siitä, mitkä tekijät tekevät asuinalueesta epäviihtyisän. Melkein jokainen mainitsi harmaan betonin ja yksitoikkoisen ark­kitehtuurin. Harmaata be­tonia vierastetaan sekä taloissa että kävelyreittien rakennusmate­riaalina. Haastatellut ei­vät myöskään pidä autojen ylivallasta alueellaan. He pitävät epä­miellyttävänä liikenteen meteliä sekä autojen viemää tilaa leveillä kaduilla ja parkkipai­koilla. Epäsiisteys on myös merkittävä epäviihtyisyyttä luova tekijä, samoin kuin pelottaviksi koetut metsäalueet lä­hiympäristössä. 

Tästä gradusta tehty lyhennelmä on julkaistu Markku Norvasuon toimittamassa, Teknilli­sen korkeakoulun 2008 julkaisemassa kokoomateoksessa Asuttaisiinko toisin? Kaupun­kiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa.

Asiasanat:asuinalue, gåtur, urbaani, kaupunki, asumismieltymykset, kaupunkisuunnittelu, valokuvausretki
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [42034]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste