Pikkukauppoja ja pyöräteitä Aikuistalouksissa asuvien helsinkiläisnaisten asuinympäristöarvostukset

Abstract

Helsingissä asuvat korkeasti koulutetut naiset, joiden elämäntilanteeseen ei kuulu pikku­lapsia, ovat merkittävä kaupunkiasukkaiden ryhmä. He käyttävät kaupallisia ja kulttuuri­palveluja sekä haluavat viettää vapaa-aikansa itselleen mielekkäällä tavalla. On kiinnosta­vaa tietää, miten juuri tämä ryhmä haluaa asua ja miten kaupunkeja voisi kehittää hou­kuttelevammiksi. Tutkimuksen kohderyhmän valintaa ohjasi se, että siihen kuluvat ihmiset ovat lapsiperheitä vapaampia valitsemaan asuinpaikkansa omien mielty­mystensä mukai­sesti - heidän ei siis tarvitse miettiä asuinympäristöä lasten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen laatimien tilastojen mukaan Helsingin alueella kohde­ryhmääni kuuluvia ihmisiä on kymmenen prosenttia koko kaupungin asukasmäärästä, mutta kantakaupungissa heidän lukumääränsä kasvaa miltei kaksinkertaiseksi, lähes kahteenkymmeneen prosenttiin. Lähtöolettamuksena voidaan siis pitää sitä, että kyseinen ryhmä suhteellisen mielellään ha­keutuu verrattain kalliille asuinalueelle kantakaupunkiin, jolloin kyseisellä alueella on sellaisia tekijöitä, joita asukkaat arvostavat omassa elämäs­sään. Toisaalta kaupunkialu­eella on asuinalueita, jotka kohderyhmäni mukaan ovat epä­miellyttäviä ja joihin he eivät haluaisi muuttaa. Näin aiheeni peruskysymyksesi nousee se, mikä tekee kohderyh­mäni mielestä jostain asuinalueesta haluttavan ja toisesta luotaan­työntävän.

Haastattelin viittätoista kohderyhmään kuuluvaa naista. Haastatteluissa käytin aktiivisen teemahaastattelun mallia, jolla varmistin sen, että kysymyksenasettelut ja pääteemat säi­lyivät jokaisen haastateltavan kohdalla samoina. Lisäksi vierailimme sekä viihtyisillä että epäviihtyisillä alueilla ja haastateltavat saivat ottaa valokuvia niistä kohteista, joiden mu­kaan he arvottivat aluetta. Tutkimusanalyysi perustuu sekä haastattelulausuntoihin että haastateltavien ottamien valokuvien analysointiin.

Haastatteluissa selvisi, että haastatellut naiset tosiaan haluavat asua Helsingin kantakau­pungissa. Erityisen kiinnostava tulos oli se, että he yksimielisesti haluavat rakentaa pikku­kaupungin puitteet suuren kaupungin sisälle. He toivovat koko päivittäisreviirinsä työpaik­kaa myöten mahtuvan kävelymatkan päähän kotoa. Lähellä kotia sijaitsevia erilaisia kau­pallisia päivittäispalveluja he pitävät hyvin tärkeinä. Tärkeäksi tekijäksi tuntui myös nouse­van halu valinnanvapauteen. Monissa eri yhteyksissä haastatellut korostivat valinnanvaran tärkeyttä. He haluavat valita sosiaali­suuden ja yksityisyyden väliltä mielialansa mukaan. Heille on tärkeää, että he voivat liikkua paikasta toiseen haluamallaan tavalla ja kulkureit­tejä vaihdellen. Vapaudenkaipuuseen liittyy myös kiinteästi suvaitsevaisuus toisia kohtaan. Kohderyhmäni suhtautuu myönteisesti erilaisten ihmisten läsnäoloon omalla alueellaan - valinnanvapaus kuuluu siis kaikille. Kuka tahansa saa asua missä tahansa, myös kohde­ryhmän naapurissa. Haastattelemani naiset pitävät poikkeuksetta kerrostaloasumista hy­vänä ja itselleen sopi­vana asumismuotona. He eivät siis tarvitse paljonkaan omaa reviiriä pientaloi­neen ja puutarhoineen. Kohderyhmäni on tyytyväinen, kunhan ympäristö on ark­kitehtonisesti kaunis ja luontoa on läsnä ainakin läheisen puun edustamana.

Naiset olivat melko yksimielisiä siitä, mitkä tekijät tekevät asuinalueesta epäviihtyisän. Melkein jokainen mainitsi harmaan betonin ja yksitoikkoisen ark­kitehtuurin. Harmaata be­tonia vierastetaan sekä taloissa että kävelyreittien rakennusmate­riaalina. Haastatellut ei­vät myöskään pidä autojen ylivallasta alueellaan. He pitävät epä­miellyttävänä liikenteen meteliä sekä autojen viemää tilaa leveillä kaduilla ja parkkipai­koilla. Epäsiisteys on myös merkittävä epäviihtyisyyttä luova tekijä, samoin kuin pelottaviksi koetut metsäalueet lä­hiympäristössä.

Tästä gradusta tehty lyhennelmä on julkaistu Markku Norvasuon toimittamassa, Teknilli­sen korkeakoulun 2008 julkaisemassa kokoomateoksessa Asuttaisiinko toisin? Kaupun­kiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa.

Asiasanat:asuinalue, gåtur, urbaani, kaupunki, asumismieltymykset, kaupunkisuunnittelu, valokuvausretki